Salpalinjan huomioiminen metsien käsittelyssä

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee metsien käsittelyä Salpalinjalla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten nykyisissä metsien käsittelyissä voitaisiin huomioida Salpalinja paremmin maisemallisesti.

Opinnäytetyön tilaajana toimi Museovirasto. Työtä varten museovirasto ehdotti tarkastelukohteiksi kolmea linnoitekokonaisuutta Lappeenrannan kunnan alueella. Monipuoliset case-kohteet on arvoluokitettu korkeimpaan luokkaan, huippukohde 1. Osa case-kohteista oli siinä tilassa mihin ne ovat tekijöiltä jääneet, ja osassa oli tehty metsätalouden toimenpiteitä mikä toi hyvät vertailukohdat maastokäynneillä.

Opinnäytetyössä käytetty tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelut. Opinnäytetyötä varten haastateltiin Salpalinjan kanssa tekemisissä olevia ja olleita henkilöitä sekä suoritettiin maastokäyntejä kohteilla kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Työssä käsitellään haastattelujen tuloksia sekä maastokäyntien tuottamia havaintoja ja pohditaan eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen käyttöä alueilla.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että Salpalinjalla metsänhoitotöitä tehtäessä on monia mahdollisuuksia harjoittaa linnoitteet huomioivaa metsätaloutta. Tutkimushaastatteluissa selvisi, että peitteellisten kasvatustapojen kokeilemista linnoitealueiden lähialueilla pidettäisiin hyvänä asiana. Eri toimenpiteiden pidempiaikaisia vaikutuksia maisemaan olisi hyvä tarkastella jo suunnitteluvaiheessa kohdekohtaisesti. Pidemmän aikavälin metsäsuunnittelu olisi huomionarvoista ottaa käyttöön, varsinkin helposti saavutettavissa oleville kohteille ja miettiä erilaisia linnoitteiden hyödyntämistapoja.

Työtä voi käyttää suuntaa antavana ohjeistuksena, kun mietitään metsätalouden toimenpiteiden suorittamista Salpalinjan alueilla.

The Salpa Line is a defense fortification, and it was built in 1940–1941 and 1944 on the Eastern border of Finland, during the Second World War. The defense fortifications extend from the Gulf of Finland to the far north of Lapland. The Salpa Line fortifications belongs to one of Finland’s Cultural Heritage Sites of National Significance. The Salpa Line fortifications are one of the best-preserved defense lines in Europe. The aim of this thesis was to find out how the Salpa Line could be better taken into account in terms of landscape in the current forest management.

The Finnish Heritage Agency was the client of the thesis. For this work, the Heritage Agency suggested three fortress complexes in the municipality of Lappeenranta. The varied case sites are rated in the highest category, top site 1. Some of the three case sites were in the condition they were left by the builders, and some had undergone forestry measures, which provided good comparison points for field visits.

The research method used in the thesis was theme interviews. For the thesis work, people who are and have been dealing with Salpa Line were interviewed. Also, field visits were made to the sites to get an overall picture. The work discusses the results of the interviews and findings from the field visits and considers the use of different forest management options in the areas.

Based on the results, it can be concluded that there are many opportunities to practice forestry that takes the fortifications into account when conducting forestry work on Salpa Line. In the research interviews, it became clear that experimenting with continuous-cover silviculture methods in the vicinity of fortified areas would be considered a good thing. It would be good to examine the long-term effects of different measures of the landscape already in the planning phase on a site-by-site basis. Longer-term forest planning would be worth considering, especially for easily accessible sites, and thinking about diverse ways of utilizing fortresses.

The work can be used as a guideline when thinking about conducting forestry measures in the Salpa Line areas.