Perceptions On Sport Manager's Role in Finland

Abstract

Abstract The global market value of the sport industry has been growing enormously and it has become a major part of the entire entertainment industry. This has caused significant changes in revenue models, strategies and management practices of sport organizations but still too often sport organizations are suffering from poor financial performance. This has led to an increased international attention among scholars and universities and to the rise of new degree programmes in sport management.

The Sport Business School Finland has commissioned this research. The research problem of the study was to find out whether there is a justified need for a special sport management education in Finland as well. In order to achieve the objective, the actual aim of the study was to explore the role of Finnish sport business managers and to clarify their perceptions and expectations. The research was implemented using qualitative research approach. 7 sport industry managers and professionals from private sector business were interviewed with in-depth interview method. Public and non-profit sector were excluded from this study. Afterwards the interviews were analyzed using content analysis method.

The findings showed that a sport business manager is defined as a person who must manage and enable all processes of a sport business organization in a highly competitive business environment. It can be also a person who is in charge of an individual athlete’s career planning and business operations. All in all, this role is seen as a unique position where the manager must be able to lead profitable business taking into account the specific features of the sport industry and to maintain the competitive balance. This requires new type of management approaches, techniques and tools. As a conclusion of this study it can be stated that the entire Finnish sport industry would benefit from new type of sport business managers in order to increase the profitability of the sport business and that way to serve better the athletes, fans, sponsors, partners and other stakeholders.

Tiivistelmä Valtavasti kasvaneesta globaalista urheiluteollisuudesta on tullut merkittävä osa koko maailmanlaajuista viihdeteollisuutta. Urheiluliiketoiminnan ansaintamallit, strategiat ja johtaminen ovat muuttuneet, mutta silti suuri osa organisaatioista edelleen kärsii jatkuvasti huonosta taloudellisesti tuloksesta. Tämä on herättänyt kansainvälistä huomiota yliopistoissa ja tutkijoiden joukossa sekä johtanut uudenlaisen urheilujohtamisen koulutuksen kehittymiseen.

Tämä tutkimus toteuttiin Sport Business School Finlanding toimeksiantona. Tutkimusongelmana oli selvittää, onko Suomessa perusteltua tarvetta vastaavanlaisen uudentyyppisen urheiluliiketoiminnanjohtamisen koulutukselle. Työn varsinainen tavoite oli kuvata suomalaisen urheilujohtajan tai -managerin roolia sekä saada selville heidän näkemyksiään ja odotuksiaan. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimustapaa käyttäen. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin 7 urheiluliiketoiminnan johtajaa tai muuta ammattilaista haastattelemalla syvähaastattelumenetelmää käyttäen. Tämän jälkeen haastattelut analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksesta rajattiin pois julkinen sektori sekä voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja yhdistykset.

Työn tulokset osoittivat, että urheilumanagerin käsite ymmärretään kahdella tavalla. Hän toimii urheilutoimen liiketoiminnan johtajana ja vastaa organisaation kaikista kilpailutilanteessa tarvittavista prosesseista. Toisaalta managerilla voidaan tarkoittaa henkilöä, joka toimii yksittäisen urheilijan asianhoitajana, huolehtien urheilujan koko uran ja liiketoiminnan suunnittelusta. Kokonaisuutena urheilumanagerin rooli nähdään tehtävänä, jossa pitää pystyä johtamaan kannattavaa liiketoimintaa huomioiden urheilutoimialan erityispiirteet ja saavuttamaan kilpailullinen tasapaino urheilun ja taloudellisten tulosten välillä. Tämä vaatii uudenlaista johtamisosaamista, tekniikoita ja työkalujen hallintaa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koko suomalainen urheilutoimiala hyötyisi uudenlaisista osaajista. Parempi taloudellinen kannattavuus palvelisi ensisijaisesti urheilijoita, kannattajia, sponsoreita, yhteistyökumppaneita ja muita sidosryhmiä.