Simulation of a robot arm in reconfigurable workspace
Heikkilä, Jarno (2022)
Heikkilä, Jarno
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530319
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää lukijalle, mitä tarkoitetaan konfiguroitavalla työympäristöllä ja mihin aspekteihin olisi syytä kiinnittää huomiota. Konfiguroitavassa työympäristössä tarkoituksena oli tarkastella sen muokattavuutta.
Työ tehtiin Cargotec Oyj:n toimeksiannosta. Opinnäytetyön kirjoituskielenä oli englanti. Simulaation tekemiseen käytettiin RoboDK-sovellusta. Kyseinen sovellus valittiin työn ohjaajan suosituksen perusteella. Perusteluna ohjelman valinnalle oli lisensseihin liittyvä saatavuus.
Työn alussa esitellään terminologia. Työssä aluksi esitellään simulaatio ja siihen liittyviä ongelmia. Normaalista robottisolusta poiketen työssä itse robottia liikutetaan ennen kuin se aloittaa normaalin työrutiininsa. Tämä tarkoittaa työympäristön uudelleen konfigurointia.
Teoriassa esitellään muutamia kaavoja robottien kinematiikkaan liittyen. Suorassa kinematiikassa lasketaan robotin viimeisen nivelen paikka ja orientaatio. Käänteisessä kinematiikassa lasketaan nivelten kulmat. Muita tärkeitä kinematiikan aiheita robotiikassa ovat Jacobian- ja Denavit-Hartenberg-matriisit. Turvallisuusstandardeista esitellään robotteihin liittyvät pääpiirteet.
Teorian jälkeen esitellään, kuinka RoboDK-sovellusta yleisesti ottaen käytetään. On tärkeää tietää, kuinka simulaatioon voi tuoda erilaisia objekteja, joko itse tehtyjä tai sovelluksen kirjastosta löydettyjä. Robotin käyttöön liittyen pitää tietää, kuinka luodaan liikeratoja robotin toiminnalle.
Työn ratkaisussa kerrotaan mahdollisimman tarkkaan, kuinka simulaatiotilanne on ratkaistu. Halutussa simulaatiossa pitää robotti ja sen työpiste tuoda ensin lähemmäksi toisiaan, jonka jälkeen robotti tekee työrutiininsa. Työkalujen liittäminen robottiin ja niiden irrottaminen ei ollut yksinkertaista.
Työ tehtiin Cargotec Oyj:n toimeksiannosta. Opinnäytetyön kirjoituskielenä oli englanti. Simulaation tekemiseen käytettiin RoboDK-sovellusta. Kyseinen sovellus valittiin työn ohjaajan suosituksen perusteella. Perusteluna ohjelman valinnalle oli lisensseihin liittyvä saatavuus.
Työn alussa esitellään terminologia. Työssä aluksi esitellään simulaatio ja siihen liittyviä ongelmia. Normaalista robottisolusta poiketen työssä itse robottia liikutetaan ennen kuin se aloittaa normaalin työrutiininsa. Tämä tarkoittaa työympäristön uudelleen konfigurointia.
Teoriassa esitellään muutamia kaavoja robottien kinematiikkaan liittyen. Suorassa kinematiikassa lasketaan robotin viimeisen nivelen paikka ja orientaatio. Käänteisessä kinematiikassa lasketaan nivelten kulmat. Muita tärkeitä kinematiikan aiheita robotiikassa ovat Jacobian- ja Denavit-Hartenberg-matriisit. Turvallisuusstandardeista esitellään robotteihin liittyvät pääpiirteet.
Teorian jälkeen esitellään, kuinka RoboDK-sovellusta yleisesti ottaen käytetään. On tärkeää tietää, kuinka simulaatioon voi tuoda erilaisia objekteja, joko itse tehtyjä tai sovelluksen kirjastosta löydettyjä. Robotin käyttöön liittyen pitää tietää, kuinka luodaan liikeratoja robotin toiminnalle.
Työn ratkaisussa kerrotaan mahdollisimman tarkkaan, kuinka simulaatiotilanne on ratkaistu. Halutussa simulaatiossa pitää robotti ja sen työpiste tuoda ensin lähemmäksi toisiaan, jonka jälkeen robotti tekee työrutiininsa. Työkalujen liittäminen robottiin ja niiden irrottaminen ei ollut yksinkertaista.