Sekalavattoman työmaan suunnittelu ja toteutus
Keskitalo, Mari (2022)
Keskitalo, Mari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530296
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana toimi YIT Suomi Oy. Sekalavattoman työmaan pilottikohteena toimi As Oy Raision Kertunhovi. Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa työmaan kierrä-tysjärjestelmä niin, että olisimme päässeet YIT:n tämän vuoden kierrätysastetavoittee-seen, joka oli 80 %. ”Jätelain mukaan rakennustyömaiden syntyvästä rakennus- ja pur-kujätteestä 70 % tulisi valmistella uudelleenkäyttöön, kierrättää tai hyödyntää muutoin materiaalina” (Jätelaki 2021/978,4:25.)
Suunnittelun lähtökohtana on käytetty ympäristöministeriön sääntökortin etusijajärjestys-tä. Toteutuksen avuksi on tehty lajitteluohjeistus, jonka osia on käytetty työmaan pereh-dytysaineistossa.
Keskeisiä onnistumisia on ollut kalvo- ja eristemuovien keräys, jota saatiin kerättyä todel-la tehokkaasti koko työmaan ajan. Suurimmat haasteet koettiin muutamien aliurakoitsi-joiden työvaiheissa, jossa lajiteltavia jätteitä oli enemmän kuin kolme.
Dokumentointia seurattiin työmaan jäteraportoinnin kautta. Raportoinnin kautta pystyim-me seuraamaan jätteiden määriä, kustannuksia ja kierrätysasetta. Lopputuloksena työ-maan kierrätysaste ei yltänyt 80 prosenttiin vaan jäi 77,3 prosenttiin. Jotta kierrätysastet-ta saataisiin nostettua vielä muutamalla prosentilla, tulisi kierrätyspuujätteen keräykseen panostaa enemmän, sekä minimoida betonijätteen määrä.
Suunnittelun lähtökohtana on käytetty ympäristöministeriön sääntökortin etusijajärjestys-tä. Toteutuksen avuksi on tehty lajitteluohjeistus, jonka osia on käytetty työmaan pereh-dytysaineistossa.
Keskeisiä onnistumisia on ollut kalvo- ja eristemuovien keräys, jota saatiin kerättyä todel-la tehokkaasti koko työmaan ajan. Suurimmat haasteet koettiin muutamien aliurakoitsi-joiden työvaiheissa, jossa lajiteltavia jätteitä oli enemmän kuin kolme.
Dokumentointia seurattiin työmaan jäteraportoinnin kautta. Raportoinnin kautta pystyim-me seuraamaan jätteiden määriä, kustannuksia ja kierrätysasetta. Lopputuloksena työ-maan kierrätysaste ei yltänyt 80 prosenttiin vaan jäi 77,3 prosenttiin. Jotta kierrätysastet-ta saataisiin nostettua vielä muutamalla prosentilla, tulisi kierrätyspuujätteen keräykseen panostaa enemmän, sekä minimoida betonijätteen määrä.
