Ympäristösopimukseen kuuluvien perinnebiotooppien vaikutus keskisuomalaisen tilan toimintaan

Abstract

Suomessa perinnebiotooppien häviö alkoi jo 1800-luvun lopulla, voimistui 1900-luvun kuluessa ja jatkuu vieläkin. Perinnebiotoopeilla elää toiseksi eniten uhanalaisia lajeja ja kaikki perinnebiotooppien luontotyypit on määritelty joko äärimmäisen uhanalaisiksi tai erittäin uhanalaisiksi. Maatalouden kehityssuunnat, kuten kotieläintilojen harveneminen ja tilakoon kasvaminen, vaikuttavat myös perinnebiotooppialojen hoitoon, sillä niitä hoidetaan pääosin laiduntamalla.

Opinnäytetyöllä vastataan perinnebiotooppi- ja luonnonlaidunalojen hoidon vähenemiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hoito soveltuu nykyaikaisen tilan toiminnan osaksi, ja millainen perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien hoidon tulevaisuus on Keski-Suomessa. Opinnäytetyön tilaajana toimi luonnonsuojelun asiantuntija Jukka Mattlar Keski-Suomen ELY-keskukselta.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 13 keskisuomalaista viljelijää. He olivat tehneet Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksen, ja heidän sopimuksensa pinta-ala oli Keski-Suomen 20 suurimman joukossa. Tällöin aloilla oli suuri vaikutus tilan toimintaan.

Laidunnuksen lisäksi muita hoitotoimenpiteitä, kuten niittoa tai puuston harvennusta, toteutettiin vähäisesti. Tutkittavat kokivat, että suurimmat työmäärät alojen hoidossa ovat aitojen pystyttäminen ja korjaus. Myös alan kunnostamisen suuri alkutyö mainittiin. Hoidon työmäärä vaihtelee muun muassa eläinryhmän sekä kasvukauden sääolojen mukaan.

Tutkimuksen mukaan tärkeintä viljelijöille alojen hoidossa oli luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja maiseman ylläpitäminen. Kuormittavia tekijöitä alojen hoidossa olivat paperityöt ja byrokratia. Tutkimuksessa selvisi, että suurimmaksi osaksi alojen hoidon tulevaisuus on positiivinen. Useimmat jatkavat sopimuksiaan ainakin seuraavan viisivuotiskauden ja yleisesti alojen hoitoa jatketaan niin kauan, kun tiloilla pidetään eläimiä. Viljelijät näkivät tilojensa tulevaisuuden jatkuvan samanlaisena, tai he etsivät keinoja kehittää tilan toimintaa.