Hoituki-palvelun käytettävyys
Korpela, Meini; Purkunen, Minna (2022)
Korpela, Meini
Purkunen, Minna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530358
Tiivistelmä
Terveydenhuollon ammattilaisen työnkuvaan kuuluu olennaisena osana potilastyön lisäksi sähköinen hoitotyön kirjaaminen. Hoitotyön kirjaaminen koetaan usein aikaa vievänä prosessina. Hoituki-palvelua käytetään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa hoitotyön kirjaamisen apuvälineenä. Opinnäytetyön tavoitteena on saada selville, minkälaisena Hoituki-palvelun käyttäjät kokevat palvelun käytön ja löytää kehityskohteita palvelulle. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, millaisia kehityskohteita sairaanhoitajaopiskelijat löytävät Hoituki-palvelusta käyttäessään palvelua hoidon tarpeen arviointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin yhdistelmätutkimuksellisena kehittämistutkimuksena, joka tukeutui sekä laadullisiin että määrällisiin menetelmiin. Tulosten avulla voidaan Hoituki-palvelua kehittää käyttäjälähtöisesti. Palvelun käytettävyyttä kartoitettiin ensikäyttäjien kokemusten pohjalta ja palveluun liittyvän tehtävän jälkeen käyttäjät vastasivat opinnäytetyön tekijöiden laatimaan kyselylomakkeeseen. Kysely pohjautui SUS-mittariin, joka toimi strukturoidun kyselyn pohjana. Lisäksi kyselylomakkeessa oli avoimia kysymyksiä, joiden avulla syvennettiin vastaajien mielipiteitä ja kerättiin kehitysehdotuksia.
Kyselystä saadut havainnot Hoituki-palvelun käytettävyydestä olivat pääosin positiivisia. Hoituki-palvelun käytettävyyskyselyyn vastanneista neljä vastaajaa viidestä koki palvelun helppokäyttöiseksi ja kolme neljästä vastaajasta helposti opittavaksi. SUS-mittarista saatu tulos on tulkittavissa siten, että palvelu on tällä hetkellä hyvä, mutta parannettavaa on.
Hoituki-palvelun kehitysehdotuksia olivat mm. sivuston ulkoasun selkeyttäminen, monipuolisten kotihoito-ohjeistuksien ja diagnoosien muokkaaminen yhteneväisiksi. Tässä opinnäytetyössä kuvailtiin ketterää projektinhallintamallia (Agile), jota voidaan jatkossa käyttää Hoituki-palvelun kehittämisessä. Kehitysnäkemyksessä pohditaan mahdollisuutta, että Hoituki-palvelu voi olla tulevaisuudessa EU:n MDR-direktiivin (Medical Device Regulation) alaisuuteen kuuluva lääkinnällinen laite, kun sen kehittämistä jatketaan ja uusia toiminnallisuuksia lisätään.
Opinnäytetyö toteutettiin yhdistelmätutkimuksellisena kehittämistutkimuksena, joka tukeutui sekä laadullisiin että määrällisiin menetelmiin. Tulosten avulla voidaan Hoituki-palvelua kehittää käyttäjälähtöisesti. Palvelun käytettävyyttä kartoitettiin ensikäyttäjien kokemusten pohjalta ja palveluun liittyvän tehtävän jälkeen käyttäjät vastasivat opinnäytetyön tekijöiden laatimaan kyselylomakkeeseen. Kysely pohjautui SUS-mittariin, joka toimi strukturoidun kyselyn pohjana. Lisäksi kyselylomakkeessa oli avoimia kysymyksiä, joiden avulla syvennettiin vastaajien mielipiteitä ja kerättiin kehitysehdotuksia.
Kyselystä saadut havainnot Hoituki-palvelun käytettävyydestä olivat pääosin positiivisia. Hoituki-palvelun käytettävyyskyselyyn vastanneista neljä vastaajaa viidestä koki palvelun helppokäyttöiseksi ja kolme neljästä vastaajasta helposti opittavaksi. SUS-mittarista saatu tulos on tulkittavissa siten, että palvelu on tällä hetkellä hyvä, mutta parannettavaa on.
Hoituki-palvelun kehitysehdotuksia olivat mm. sivuston ulkoasun selkeyttäminen, monipuolisten kotihoito-ohjeistuksien ja diagnoosien muokkaaminen yhteneväisiksi. Tässä opinnäytetyössä kuvailtiin ketterää projektinhallintamallia (Agile), jota voidaan jatkossa käyttää Hoituki-palvelun kehittämisessä. Kehitysnäkemyksessä pohditaan mahdollisuutta, että Hoituki-palvelu voi olla tulevaisuudessa EU:n MDR-direktiivin (Medical Device Regulation) alaisuuteen kuuluva lääkinnällinen laite, kun sen kehittämistä jatketaan ja uusia toiminnallisuuksia lisätään.