Hylätty jäte
Fortin, Rose (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121530167
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin abjektiota, eli hylättynä olemisen tilaa sekä sen ilmentymiä eri mediassa ja suhteita uskontoon, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Tekstin tavoitteena on tarjota lukijalle ymmärrystä kyseisestä käsitteestä sekä avata sen valossa omia taiteellisia valintoja opinnäytetyön tekemisessä.
Opinnäytetyössä lähestyttiin abjektiota poststrukturalistisesta näkökulmasta Julia Kristevan kautta ja tutustuttiin raamatullisiin teemoihin, jotka informoivat länsimaista ymmärrystä saasteesta ja iljetyksestä. Tutkittiin myös sitä, miten kirjallisuudessa kauhua välitetään eri kulttuurillisissa ja ajallisissa viitekehyksissä. Abjektion ilmentymiä historiallisessa taiteessa pohdittiin renessanssi-, romantiikka- ja Jugend-kausien esimerkkien avulla. Siirrettiin lukijan ymmärrystä lähemmäksi nykyhetkeä tutkiessa kauhuelokuvia ja äärimetallia sekä esimerkkien kautta että abjekti-ilmiöinä itsessään.
Ihmiskunnassa tapahtuvaan hylkäämiseen syvennyttiin ensin hirviömäisen feminiini-arkkityypin kautta, jonka avulla pohdittiin naisen asemaa abjektina. Queer-teorian näkökulmasta käsiteltiin muunsukupuolisuutta ja sen suhdetta symboliseen järjestykseen satanististen teemojen käyttöä demonisoivana että voimaannuttavana keinona sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan mietittiin puolesta historiallisten esimerkkien kautta esoteerismissa, populäärikulttuurissa, kuvataiteessa ja kirjallisuudessa.
Avattiin AGOS:PHARMAKOS:KATHARMOS-teoksen taiteellista prosessia, tyyliä ja tekniikkaa sekä perusteltiin edellisten osioiden teemoja nähden. Kuvasymboliikan aikomuksia ja pyrkimyksiä selitettiin, huomioitiin katsojien vastaanottoa, ja pohdittiin mitä olisi voitu tehdä paremmin sekä missä taiteellisessa osiossa onnistuttiin.
Opinnäytetyössä lähestyttiin abjektiota poststrukturalistisesta näkökulmasta Julia Kristevan kautta ja tutustuttiin raamatullisiin teemoihin, jotka informoivat länsimaista ymmärrystä saasteesta ja iljetyksestä. Tutkittiin myös sitä, miten kirjallisuudessa kauhua välitetään eri kulttuurillisissa ja ajallisissa viitekehyksissä. Abjektion ilmentymiä historiallisessa taiteessa pohdittiin renessanssi-, romantiikka- ja Jugend-kausien esimerkkien avulla. Siirrettiin lukijan ymmärrystä lähemmäksi nykyhetkeä tutkiessa kauhuelokuvia ja äärimetallia sekä esimerkkien kautta että abjekti-ilmiöinä itsessään.
Ihmiskunnassa tapahtuvaan hylkäämiseen syvennyttiin ensin hirviömäisen feminiini-arkkityypin kautta, jonka avulla pohdittiin naisen asemaa abjektina. Queer-teorian näkökulmasta käsiteltiin muunsukupuolisuutta ja sen suhdetta symboliseen järjestykseen satanististen teemojen käyttöä demonisoivana että voimaannuttavana keinona sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan mietittiin puolesta historiallisten esimerkkien kautta esoteerismissa, populäärikulttuurissa, kuvataiteessa ja kirjallisuudessa.
Avattiin AGOS:PHARMAKOS:KATHARMOS-teoksen taiteellista prosessia, tyyliä ja tekniikkaa sekä perusteltiin edellisten osioiden teemoja nähden. Kuvasymboliikan aikomuksia ja pyrkimyksiä selitettiin, huomioitiin katsojien vastaanottoa, ja pohdittiin mitä olisi voitu tehdä paremmin sekä missä taiteellisessa osiossa onnistuttiin.