Kohti uudenlaista ohjausta: tapaustutkimus kuntien ehkäisevän päihdetyön informaatio-ohjauksen toteutumisesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminnassa
Heimala, Heli (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630433
Tiivistelmä
Aluehallintovirastoilla on lakisääteinen velvollisuus ohjata kuntien ehkäisevää päihdetyötä. Kuntien ehkäisevän päihdetyön informaatio-ohjausta on perinteisesti toteutettu tehtävään nimetyn ohjauksesta ja valvonnasta vastaavan aluehallintoviraston ylitarkastajan toimesta. Vuonna 2015 voimaantulleen ehkäisevän päihdetyölain (523/2015) sekä lain ohjausinstrumentin kansallisen Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (STM,2015) valmistelun ja toimeenpanon myötä kuntien informaatio- ohjausta alettiin kehittämään ja toteuttamaan yhden ohjauksesta ja valvonnasta vastaavan toimijan lisäksi aluehallintoviraston eri vastuualueiden yksiköiden yhteistyönä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyön ryhmässä.
Opinnäytetyössä oli tarkoitus tarkastella Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän pyrkimystä kohti uudenlaista palvelukulttuuria, joka kuvaa työryhmän tapaa toimia jaettuun asiantuntijuuteen perustuvana ryhmänä sekä ryhmän tapaa toteuttaa kuntien informaatio-ohjausta. Ohjauksen pääpainotuksissa on korostunut aluehallintoviraston lakisääteisiin tehtäviin kuuluva kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteiden ohjaus kuntaohjauskäyntien muodossa.
Tapaustutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen 1) mitä määrällisiä muutoksia on tapahtunut aluehallinto-virastojen toimialueiden kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteissa vuosina 2013, 2016, 2020 ja erityisesti Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien rakenteiden määrällisessä kehityksessä verrattuna muuhun maahan, sekä 2) Millaisena Etelä-Suomen aluehallintoviraston työryhmän toteuttama informaatio-ohjaus näyttäytyy vuosina 2014-2020 kuntaohjauskäynneille osallistuneiden toimijoiden antamissa palautteissa.
Tutkimusaineistoina käytettiin 1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemiä yhteenvetoja Manner-Suomen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteista. Yhteenvedot perustuivat aluehallintovirastojen keräämiin tietoihin ja niistä tehtyihin selvityksiin sekä 2) Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyön ryhmän kuntaohjauskäyntien palautekyselyihin kirjattuihin avovastauksiin.
Teoriakehyksen mukaiset avainkäsitteet olivat: informaatio-ohjaus, tiedolla johtaminen, systeemisyys ja jaettu asiantuntijuus. Tulosten perusteella kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat määrällisesti kehittyneet jokseenkin yhdenmukaisesti ja määrällinen muutos on ollut yhteismitallista eri aluehallintovi-rastojen kesken. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa rakenteet ovat kehittyneet määrällisesti tarkasteltuna merkittävästi. Kuntaohjauskäynneiltä annetuissa osallistujien näkemyksissä korostuivat erityisesti tiedon merkitys, ohjauskäyntien hyödyllisyys, yhteisöllisyys sekä osallisuuden toteutuminen.
Opinnäytetyössä oli tarkoitus tarkastella Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän pyrkimystä kohti uudenlaista palvelukulttuuria, joka kuvaa työryhmän tapaa toimia jaettuun asiantuntijuuteen perustuvana ryhmänä sekä ryhmän tapaa toteuttaa kuntien informaatio-ohjausta. Ohjauksen pääpainotuksissa on korostunut aluehallintoviraston lakisääteisiin tehtäviin kuuluva kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteiden ohjaus kuntaohjauskäyntien muodossa.
Tapaustutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen 1) mitä määrällisiä muutoksia on tapahtunut aluehallinto-virastojen toimialueiden kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteissa vuosina 2013, 2016, 2020 ja erityisesti Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kuntien rakenteiden määrällisessä kehityksessä verrattuna muuhun maahan, sekä 2) Millaisena Etelä-Suomen aluehallintoviraston työryhmän toteuttama informaatio-ohjaus näyttäytyy vuosina 2014-2020 kuntaohjauskäynneille osallistuneiden toimijoiden antamissa palautteissa.
Tutkimusaineistoina käytettiin 1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemiä yhteenvetoja Manner-Suomen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteista. Yhteenvedot perustuivat aluehallintovirastojen keräämiin tietoihin ja niistä tehtyihin selvityksiin sekä 2) Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyön ryhmän kuntaohjauskäyntien palautekyselyihin kirjattuihin avovastauksiin.
Teoriakehyksen mukaiset avainkäsitteet olivat: informaatio-ohjaus, tiedolla johtaminen, systeemisyys ja jaettu asiantuntijuus. Tulosten perusteella kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat määrällisesti kehittyneet jokseenkin yhdenmukaisesti ja määrällinen muutos on ollut yhteismitallista eri aluehallintovi-rastojen kesken. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa rakenteet ovat kehittyneet määrällisesti tarkasteltuna merkittävästi. Kuntaohjauskäynneiltä annetuissa osallistujien näkemyksissä korostuivat erityisesti tiedon merkitys, ohjauskäyntien hyödyllisyys, yhteisöllisyys sekä osallisuuden toteutuminen.