5S-menetelmän hyödyntäminen hitsaussolussa

Abstract

Työ toteutettiin tapaustutkimuksena metalliteollisuuden yrityksen J. Varila Steel Oy:n hitsaussoluun, jossa hitsataan teräsrunkoisia rakenteita jatkojalostettavaksi. Tutkimuksen pääongelmat kohdistuivat hitsaussolussa olevaan epäjärjestykseen ja ylimääräisen tavaran säilyttämiseen, joka aiheutti useita hukkaa tuottavia toimintoja, kuten tilan viemistä, ylimääräistä ajankäyttöä ja sotkuisia työympäristöjä. Kehitystyön tavoitteena oli ottaa 5S-menetelmä käyttöön hitsaussoluun järjestyksen laatimiseksi ja ylläpitämiseksi pilottihankkeena, ennen muiden tuotantotilojen organisointia.

Työn toteuttamiseksi laadittiin teoriapohja työn suorittamiseksi 5S-menetelmästä, varastoinnista sekä Lean-ajattelumallin filosofiasta tutkimalla aiheeseen liittyvää tietokirjallisuutta. Teoriapohjan valmistuttua laadit-tiin käyttöönotettavasta 5S-menetelmän vaiheista ja hyödyistä informatiivinen esitys yrityksen työntekijöille, joka esiteltiin yrityksen palaverissa. Esityksen jälkeen 5S-menetelmän käyttöönotto aloitettiin 5S-menetel-män vaiheita noudattaen. Työn ollessa tapaustutkimus, käytettiin kartoittavaa kvalitatiivista tutkimustapaa, johon aineistoa kerättiin tutkimustavalle ominaisilla menetelmillä kuten havainnoimalla ja haastatteluilla, teoriaan liittyvän kirjallisuuskatsauksen lisäksi. Lisäksi aineistoa kerättiin valokuvaamalla, 3D-mallintamalla sekä layout piirustuksilla.

Uusien säilytysratkaisujen myötä hitsaussoluun saatiin organisoitua tarpeellisille työkaluille visuaalisesti merkityt ja nimetyt säilytyspisteet. Työssä käytettävien apuaineiden ja tarvikkeiden säilyttämiseen löydettiin ratkaisu, joka suojaa tarvikkeita pölyltä ja kipinöiltä, parantaen samalla kiinteistön paloturvallisuutta. Alati pölyyntyvän lattian puhdistamiseen kehitettiin yli 50 % nopeampi puhdistuskeino, joka myös paransi puhdistuksen laatua ja lisäsi sen mielekkyyttä. Asetusaikojen vähentämiseksi lattiapintaan standardoitiin maalaamalla korkomerkit ja hitsausalueet valmistettaville tuotteille. Hyväksi havaitut käytännöt dokumentoitiin työ-tilaan ohjeiksi kaikkien nähtäville, joiden noudattamista esimies voi valvoa viikoittain tarkoitukseen luodulla auditointilomakkeella jatkuvan 5S-menetelmän ylläpitämiseksi.

Työssä käytettäviin tutkimuskysymyksiin löydettiin vastauksia tietokirjallisuudesta sekä keräämällä ja analysoimalla aineistoa onnistuneesti. Tutkimukselle asetetut tavoitteet saavutettiin onnistuneesti ja menetelmän käyttöönottoa jatkettiin yrityksen muihin kiinteistöihin. Tutkimuksen aikainen lyhyt tarkkailujakso ei kuitenkaan mahdollistanut luotettavaa tulosta menetelmän seurannan ja kehittymisen osalta. 5S-menetelmän hyödyntäminen on hyvin yleistettävissä ja toistettavissa vastaaviin kohteisiin.