Balanced Scorecard suorituskykymittariston soveltuvuus kuntien käyttöön

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on tutkia balanced scorecard (BSC) suorituskykymittariston soveltuvuutta kuntien käyttöön. Tutkia sitä, että onko kyseinen mittaristo helpottanut kuntien strategian käytäntöön viemistä ja perustuuko päätöksenteko siitä saataviin tietoihin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kannattaako kuntien käyttää BSC suorituskykymittaristoa, ja yleensäkin se, että käyttävätkö kunnat sitä, ja jos näin, niin onko sen toimintaan oltu tyytyväisiä. Tutkimus on suoritettu syksyn 2013 ja kevään 2014 välisenä aikana.

Teoriaosassa käsitellään kunnan toimintoja, strategialähtöiselle organisaatiolle keskeisiä asioita ja BSC suorituskykymittaristoa. Tässä opinnäytetyössä keskitytään vain kuntasektoriin ja suorituskykymittaristoista vain BSC suorituskykymittaristoon. Teoriaosan lähteinä käytetään sekä ammattikirjallisuutta että Internet-lähteitä.

Empiriaosassa sovelletaan teoriaosassa käsiteltyjä asioita kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin 10 eri kuntaan, joissa on käytössä balanced scorecard suorituskykymittaristo. Empiriaosan tavoitteena on saada vastaukset tutkimuksen pää- ja osaongelmiin. Kyselylomakkeessa käytettiin pohjana kysymyksiä, joita oli laadittu sekä teoriaosan asioiden että tutkimuksen pää- ja osaongelmien pohjalta. Kyselyn vastausmäärä jäi vähäiseksi, mutta niiden pohjalta saatiin hyviä havaintoja.

Balanced scorecardin koettiin soveltuvan kuntien käyttöön. Kuntien strategian käytäntöön vienti ja päätöksenteko helpottuvat BSC:n avulla. Kunnissa koettiin myös BSC:n käytöstä olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Haittoja ei varsinaisesti BSC:n käytöstä synny, mutta oman haasteensa tuo mittareiden yhteys strategiaan ja syyseurausketjut.

The goal of this thesis was to explore balanced scorecard’s (BSC) suitability for the performance measurement in a municipality use, and has it facilitated in a municipality export strategy in practice and also, is the decision-making based on the information given by the BSC. The meaning of this thesis was to sort out if its worth to use balanced scorecard performance measurement in municipalities, and the main goal was to find out the actual use of the BSC in municipalities and to find out their satisfaction with it. Thesis was executed between autumn 2013 and spring 2014.

Theoretical part of this thesis introduces municipality functions, strategy-based key issues of organizations and balanced scorecard performance measurements. This thesis focuses only on a municipality sector and performance measurements of the balanced scorecard. Professional literature and internet-sources are used as a reference in the theoretical part.

Empirical part of this thesis uses the theoretical part to build a questionnaire. The questionnaire was given to 10 different municipalities, where the balanced scorecard was in use. The main goal of the empirical part is to get answers for the main and sub problems of the thesis. Questions of this questionnaire were built based on the theoretical part and on the main and sub problems of the empirical part of the thesis. The amount of answers of the questionnaire was low, but they were still able to give good observations.

Balanced scorecard was seen suitable for a municipality use. Implementing municipality strategy in practice and decision-making is easier with the balanced scorecard. Target municipalities have made the conclusion that there are more benefits than disadvantages of the balanced scorecard use. Even though, there are no significant disadvantages in the balanced scorecard use, other challenges are the connections to strategy indicators and the cause-effect chains.