Polttohakkeen tuotantokustannukset
Varis, Otto (2014)
Varis, Otto
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912212
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Metsäkolmio Oy:lle, joka on Pihtiputaalla toimiva metsätoimialan yritys. Opinnäy-tetyön tavoitteena oli selvittää polttohakkeen tuotannon kustannukset Metsäkolmio Oy:n ja sen tytär-yhtiöiden KS-Laatuenergia Oy:n ja Putaan Mottimestarit Oy:n tuotantomallissa. Tavoitteena oli selvittää kustannukset vaiheittain sisältäen energiapuusta maksettava kantohinta, korjuukustannukset, puun kuljetuskustannukset, haketuskustannukset, sekä hakkeen kuljetuskustannukset.
Tutkimuksen kohteena oli polttohakkeen tuotantomalli, jossa haketus tapahtui KS-Laatuenergia Oy:n biopolttoaineterminaalilla ja haketettava puuraaka-aine oli peräisin Metsäkolmio Oy:n ostamilta ja Pu-taan Mottimestarit Oy:n korjaamilta leimikoilta. Raaka-aineena käytettiin teollisuuden ainespuuksi kel-paamatonta lahoa, haaraista tai mutkaista karsittua runkopuuta, sekä haapa- ja koivukuitupuuta. Lisäksi tutkittiin puunkorjuun kannattavuutta ensiharvennusleimikoista käyttäen aliurakoitsijan energiapuukorjuria.
Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tarvittavat tiedot laskelmien tekemiseen saatiin yritysten vuoden 2013 kirjanpidoista, sekä haastattelemalla yritysten henkilöstöä. Ensin selvitet-tiin vuonna 2013 myydyn polttohakkeen kokonaismäärät ja hinnat. Myydyn hakkeen määrän perusteel-la selvitettiin hakkeen tuotantoon tarvittu energiapuumäärä, kantohinnat ja korjuukustannukset. Myös kaluston investointikustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset, polttoainekustannukset ja hen-kilöstön työvoimakustannukset otettiin huomioon.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että polttohakkeen tuotanto oli niukasti tappiollista vuonna 2013. Tulos-ten avulla voidaan tarkastella, miten polttohakkeen tuotantokustannukset jakautuvat ja mihin tekijöihin tulevaisuudessa kannattaa kiinnittää huomiota toiminnan kannattavuuden parantamiseksi.
Tuloksista voidaan myös päätellä, ettei metsähake ole tällä hetkellä kilpailukykyinen polttoaine ilman energiapuunkorjuuseen ja haketukseen kohdistuvia tukia.
Tutkimuksen kohteena oli polttohakkeen tuotantomalli, jossa haketus tapahtui KS-Laatuenergia Oy:n biopolttoaineterminaalilla ja haketettava puuraaka-aine oli peräisin Metsäkolmio Oy:n ostamilta ja Pu-taan Mottimestarit Oy:n korjaamilta leimikoilta. Raaka-aineena käytettiin teollisuuden ainespuuksi kel-paamatonta lahoa, haaraista tai mutkaista karsittua runkopuuta, sekä haapa- ja koivukuitupuuta. Lisäksi tutkittiin puunkorjuun kannattavuutta ensiharvennusleimikoista käyttäen aliurakoitsijan energiapuukorjuria.
Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tarvittavat tiedot laskelmien tekemiseen saatiin yritysten vuoden 2013 kirjanpidoista, sekä haastattelemalla yritysten henkilöstöä. Ensin selvitet-tiin vuonna 2013 myydyn polttohakkeen kokonaismäärät ja hinnat. Myydyn hakkeen määrän perusteel-la selvitettiin hakkeen tuotantoon tarvittu energiapuumäärä, kantohinnat ja korjuukustannukset. Myös kaluston investointikustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset, polttoainekustannukset ja hen-kilöstön työvoimakustannukset otettiin huomioon.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että polttohakkeen tuotanto oli niukasti tappiollista vuonna 2013. Tulos-ten avulla voidaan tarkastella, miten polttohakkeen tuotantokustannukset jakautuvat ja mihin tekijöihin tulevaisuudessa kannattaa kiinnittää huomiota toiminnan kannattavuuden parantamiseksi.
Tuloksista voidaan myös päätellä, ettei metsähake ole tällä hetkellä kilpailukykyinen polttoaine ilman energiapuunkorjuuseen ja haketukseen kohdistuvia tukia.