tDCS-mobiilisovelluksen kehittäminen : käytettävyystestaus masennuspotilailla
Lehti, Antti (2022)
Lehti, Antti
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630559
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli käytettävyystestauksen avulla tutkia, miten voidaan kehittää tDCS-laitteeseen yhdistettävän mobiilisovelluksen käytettävyyttä potilaan näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa tDCS-laitteeseen yhdistettävän sovelluksen käytettävyystestaus mobiilisovelluksen prototyypillä. Tutkimustuloksien kautta vastattiin tutkimuskysymyksiin: miten mobiilisovelluksen käytettävyyttä voidaan kehittää potilaan näkökulmasta sekä miten käytettävyystestauksen tuloksia hyödynnetään mobiilisovelluksen kehitystyössä. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Sooma Oy, joka kehittää mobiilisovellusta, mikä Bluetooth-yhteyden avulla yhdistetään tDCS-laitteeseen. Sovelluksen avulla potilas kykenee käyttämään tDCS-laitetta ja seuraamaan hoidon vastetta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin yhteistoiminnallista arviointia, jossa yhdistettiin erilaisia havainnointimenetelmiä, kuten ääneen ajattelua, ja avointa haastattelua soveltaen. Yhteensä viisi (n=5) tutkittavaa suoritti käytettävyystestin. Tutkija tarkkaili ja havainnoi tutkittavaa hänen suorittaessa testitehtäviä sekä kirjasi havaintonsa ylös käytettävyystestin seurantalomakkeelle. Aineisto koottiin havaintomatriisiin, jossa se käsiteltiin ja analysoitiin. Opinnäytetyön aineisto esitettiin taulukoin ja tutkittavilta käytettävyydestä saatujen kommenttien muodossa.
Yksi testitehtävä epäonnistui käytettävyysongelman vuoksi ja merkittiin kriittiseksi käytettävyysongelmaksi: 80 % tutkittavista ei kyennyt suorittamaan testitehtävää. Käytettävyyttä heikensi merkittävästi sovelluksen salasanan luominen ja käyttö, joka merkittiin vakavaksi käytettävyysongelmaksi. Sovelluksen yhdistäminen Bluetoothin avulla tDCS-laitteeseen koettiin käytettävyydeltään hyväksi. tDCS-hoidon helppokäyttöisyyden koettiin säilyneen.
Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan korjata sovelluksessa havaitut, käytettävyyttä heikentävät ominaisuudet. Esiin nousseita kehittämisideoita voidaan käyttää sovelluksen kehittämisessä. Jatkossa käytettävyystestaus tulee uusia samoilla testitehtävillä löydettyjen käytettävyysongelmien osalta. Opinnäytetyötä varten luotua käytettävyystestauksen lomaketta voidaan hyödyntää sovelluksen tulevissa käytettävyystestauksissa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin yhteistoiminnallista arviointia, jossa yhdistettiin erilaisia havainnointimenetelmiä, kuten ääneen ajattelua, ja avointa haastattelua soveltaen. Yhteensä viisi (n=5) tutkittavaa suoritti käytettävyystestin. Tutkija tarkkaili ja havainnoi tutkittavaa hänen suorittaessa testitehtäviä sekä kirjasi havaintonsa ylös käytettävyystestin seurantalomakkeelle. Aineisto koottiin havaintomatriisiin, jossa se käsiteltiin ja analysoitiin. Opinnäytetyön aineisto esitettiin taulukoin ja tutkittavilta käytettävyydestä saatujen kommenttien muodossa.
Yksi testitehtävä epäonnistui käytettävyysongelman vuoksi ja merkittiin kriittiseksi käytettävyysongelmaksi: 80 % tutkittavista ei kyennyt suorittamaan testitehtävää. Käytettävyyttä heikensi merkittävästi sovelluksen salasanan luominen ja käyttö, joka merkittiin vakavaksi käytettävyysongelmaksi. Sovelluksen yhdistäminen Bluetoothin avulla tDCS-laitteeseen koettiin käytettävyydeltään hyväksi. tDCS-hoidon helppokäyttöisyyden koettiin säilyneen.
Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan korjata sovelluksessa havaitut, käytettävyyttä heikentävät ominaisuudet. Esiin nousseita kehittämisideoita voidaan käyttää sovelluksen kehittämisessä. Jatkossa käytettävyystestaus tulee uusia samoilla testitehtävillä löydettyjen käytettävyysongelmien osalta. Opinnäytetyötä varten luotua käytettävyystestauksen lomaketta voidaan hyödyntää sovelluksen tulevissa käytettävyystestauksissa.