Työhyvinvointisuunnitelma päihdekuntoutujien asumisyksiköiden työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäjänä

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jonka tarkoituksena oli tehdä ja toteuttaa työhyvinvointikysely päihdekuntoutujien asumisyksiköiden työntekijöille työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli asumisyksiköiden työntekijöille tehdyn työhyvinvointikyselyn vastausten perusteella tuottaa toimintaympäristöön työhyvinvointisuunnitelma, joka jatkossa edistää asumisyksiköiden työntekijöiden työhyvinvointia.

Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena kahdessa päihdekuntoutujien asumisyksikössä Satakunnassa ja tutkimukseen osallistettiin asumisyksiköiden työntekijöiden lisäksi toimintaympäristön työsuojelutoimikunta, johtoryhmä sekä hallitus.

Asumisyksiköiden työntekijöille tehtiin tätä tutkimusta varten laadittu sähköinen kysely työhyvinvoinnista, johon vastasi kymmenen työntekijää (n=10). Vastausprosentti oli 83. Kyselyn tulosten perusteella asumisyksiköiden työntekijät nimesivät asumisyksiköiden kehittämispäivässä työhyvinvointisuunnitelmaan kirjattavat työhyvinvoinnin kehittämistarpeet. Työhyvinvointisuunnitelma käytiin läpi toimintaympäristön työsuojelutoimikunnan, johtoryhmän sekä hallituksen kanssa. Työhyvinvointisuunnitelmaan on kirjattu työhyvinvoinnin kehittämiskohteet ja toimintaympäristölle laadittu työhyvinvoinnin vuosikello, johon on koottu työhyvinvoinnin edistämiseen ja kehittämiseen liittyviä vuosittain toistuvia asioita. Lisäksi työhyvinvointisuunnitelmaan on koottu teoriaa työhyvinvoinnista, työhyvinvoinnin johtamisesta, työyhteisön hyvinvoinnista ja työn organisoinnista sekä käyty läpi työnantajan tarjoamia työhyvinvointia edistäviä ja ylläpitäviä palveluita, toimintoja ja etuja.

Toimintatutkimuksen tulosten perusteella asumisyksiköiden työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttivat eniten selkeät työnkuvat ja vastuualueet, organisaation linja ja selkeys työtapoihin ja yksiköiden sääntöihin, työnantajan odotukset ja vaatimukset työlle, työnohjaus, tyky-päivät, avoimuus, yhteinen keskustelu, tiedonkulku ja viestintä, yhteinen vapaa-aika sekä työntekijöiden yhteinen linja ja yhteiset toimintatavat.

Tulevaisuudessa voisi tutkia tehdyn työhyvinvointisuunnitelman kehittämistoimenpiteiden toteutumista ja arvioida, onko työhyvinvointisuunnitelma tuonut muutosta työhyvinvointiin ja sen edistämiseen.