Yhteysalusliikenne tulevaisuudessa
Jaakkola, Tapani (2014)
Jaakkola, Tapani
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060311611
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee valtion tilaamaa yhteysalusliikennettä vertailemalla liikenteen vaihtoehtoisia hankinta- ja toteutusmalleja. Tavoitteena on löytää saariston elinmahdollisuudet ja työmatkaliikenteen turvaava, kustannustehokkaampi sekä iäkkään aluskaluston uudistumisen mahdollistava liikenteen toteutusmalli.
Yhteysalusliikenteen hankinnat kilpailutetaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen kilpailuttamistyöryhmän mietinnön mukaisesti kokonaispalvelumallilla. Mallissa tilaajan ja palveluntuottajan tehtävät on selkeästi eroteltu, ja palveluntuottajalla on laaja kokonaisvastuu palvelukokonaisuudesta.
Saaristoliikenne on yhtä turvallista kuin merenkulku yleensä. Käytettävä keski-iältään korkeahko kalusto täyttää tällä hetkellä sille asetetut turvallisuusvaatimukset. Paineita kaluston uudistumi-selle asettavat Trafin 1.1.2013 uudistetut alusturvallisuusmääräykset, jotka koskevat kaikkia matkustaja-aluksia niiden kokoon ja ikään katsomatta.
Yhteysalusliikenteen palvelutasosta ei ole tehty virallista päätöstä, mutta nykytaso vastaa suun-nilleen liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän laatimaa neliluokkaista määrittelyä. Saaristoliikenne on tarkoitettu ensisijaisesti saariston vakituisten asukkaiden kuljetustarpeisiin. Nykyinen vuorotiheys turvaa hyvin vakituisen asutuksen peruspalvelut ja elinkeinoelämän kuljetukset. Vuorotiheys ja hankittu kuljetuskapasiteetti ovat tarpeisiin nähden osittain liian suuria. Tilastotietojen perusteella on havaittavissa, että reittien käyttöasteet ovat alhaisia.
Toimintamalliehdotukset pohjautuvat liikennöintimalliin, jossa liikenne tuotettaisiin nykyistä alhaisemmalla peruspalvelutasolla ja optimoidulla aluskalustolla. Raskaskuljetuspalveluiden tarjoamisesta nykyisessä laajuudessa luovuttaisiin ja keskityttäisiin pääsääntöisesti henkilöliikenteen tuottamiseen. Samalla suositellaan maksujen palauttamista liikenteeseen sekä kuntien vastuun lisäämistä saaristoasukkaidensa tukemisessa niin maksukompensaatioiden kuin peruspalvelutason ylittävien liikennepalveluiden kustantamisessa. Lisäksi korostetaan valtion kalusto-omistuksesta saatavia hyötyjä ja mahdollisuuksia.
Yhteysalusliikenteen hankinnat kilpailutetaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen kilpailuttamistyöryhmän mietinnön mukaisesti kokonaispalvelumallilla. Mallissa tilaajan ja palveluntuottajan tehtävät on selkeästi eroteltu, ja palveluntuottajalla on laaja kokonaisvastuu palvelukokonaisuudesta.
Saaristoliikenne on yhtä turvallista kuin merenkulku yleensä. Käytettävä keski-iältään korkeahko kalusto täyttää tällä hetkellä sille asetetut turvallisuusvaatimukset. Paineita kaluston uudistumi-selle asettavat Trafin 1.1.2013 uudistetut alusturvallisuusmääräykset, jotka koskevat kaikkia matkustaja-aluksia niiden kokoon ja ikään katsomatta.
Yhteysalusliikenteen palvelutasosta ei ole tehty virallista päätöstä, mutta nykytaso vastaa suun-nilleen liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän laatimaa neliluokkaista määrittelyä. Saaristoliikenne on tarkoitettu ensisijaisesti saariston vakituisten asukkaiden kuljetustarpeisiin. Nykyinen vuorotiheys turvaa hyvin vakituisen asutuksen peruspalvelut ja elinkeinoelämän kuljetukset. Vuorotiheys ja hankittu kuljetuskapasiteetti ovat tarpeisiin nähden osittain liian suuria. Tilastotietojen perusteella on havaittavissa, että reittien käyttöasteet ovat alhaisia.
Toimintamalliehdotukset pohjautuvat liikennöintimalliin, jossa liikenne tuotettaisiin nykyistä alhaisemmalla peruspalvelutasolla ja optimoidulla aluskalustolla. Raskaskuljetuspalveluiden tarjoamisesta nykyisessä laajuudessa luovuttaisiin ja keskityttäisiin pääsääntöisesti henkilöliikenteen tuottamiseen. Samalla suositellaan maksujen palauttamista liikenteeseen sekä kuntien vastuun lisäämistä saaristoasukkaidensa tukemisessa niin maksukompensaatioiden kuin peruspalvelutason ylittävien liikennepalveluiden kustantamisessa. Lisäksi korostetaan valtion kalusto-omistuksesta saatavia hyötyjä ja mahdollisuuksia.