Waterloop-kylmälaitoksista saatavissa oleva lauhdelämpö
Kuusela, Iiro (2022)
Kuusela, Iiro
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630570
Tiivistelmä
Myymälän kylmälaitoksen lämmöntalteenoton tarkalla mitoituksella voidaan
vaikuttaa kiinteistön lämmitysjärjestelmän kokoon. Ilman tarkkaa tietoa lauhdelämmön määrästä voi helposti lämmitysjärjestelmän mitoituksessa aliarvioida lämmöntalteenotosta saatavaa lauhdelämpöä ja näin ylimitoittaa lämmitysjärjestelmän. Ylimitoitus kaukolämmitysjärjestelmissä näkyy lähinnä turhan
suurina lämmönsiirtiminä, mutta maalämpöjärjestelmässä ylimitoitus johtaa
tarpeettoman suuriin energiakaivokenttiin tai maapiireihin. Toimivuuden kannalta suuret maalämmön keruupiirit on hyvä asia, mutta nostavat rakennuskustannuksia merkittävästi, joten lämmöntalteenoton mitoitus on kriittinen työ-
vaihe osana lämmitysjärjestelmän suunnittelua.
Tämän työn tavoitteena oli mitata Waterloop-kylmälaitoksista saatavissa olevaa lauhdelämpöä sekä laskea kylmälaitokselle lämpökerroin. Mittaukset suoritettiin kolmessa Mikkelissä sijaitsevassa Sale-päivittäistavarakaupassa. Mittalaitteina käytettiin ultraäänimittaria, rakennuksen kiinteä asenteista sähkö-
mittaria sekä refraktometriä. Ultraäänimittarilla mitattiin tilavuusvirta ja lämpötilat meno- ja paluuputkesta lauhdetehon laskemista varten, mittauksen kesto
oli seitsemän vuorokautta ja mittausvälinä käytettiin minuuttia. Refraktometrillä
mitattiin lauhdeverkostossa kiertävän nesteen glykolipitoisuus nesteen tiheyden ja ominaislämpökapasiteetin selvittämiseksi. Sähkömittarista saatiin kylmälaitteiden sähkönkulutus lämpökertoimen laskentaa varten.
Kohteiden lauhdetehon keskiarvoksi mitattiin 17,27 kW, matalin lauhdeteho oli
16,68 kW ja korkein 17,89 kW. Kaikkien mittauksien lauhde-energian keskiarvoksi laskettiin 2 911 kWh. Sähkömittarista luettu sähkönkulutus oli 2 252 kWh
ja lämpökertoimeksi laskettiin 1,3. Lämpökertoimen tuloksessa täytyy ottaa
huomioon sähkömittariin kytketyt muut laitteet, joita ovat nestelauhduttimen
puhaltimet, kylmäkalusteiden sulatusvastukset ja kylmäkalusteiden valaistus.
Tästä syystä tässä työssä laskettua lämpökerrointa ei voi pitää luotettavana.
vaikuttaa kiinteistön lämmitysjärjestelmän kokoon. Ilman tarkkaa tietoa lauhdelämmön määrästä voi helposti lämmitysjärjestelmän mitoituksessa aliarvioida lämmöntalteenotosta saatavaa lauhdelämpöä ja näin ylimitoittaa lämmitysjärjestelmän. Ylimitoitus kaukolämmitysjärjestelmissä näkyy lähinnä turhan
suurina lämmönsiirtiminä, mutta maalämpöjärjestelmässä ylimitoitus johtaa
tarpeettoman suuriin energiakaivokenttiin tai maapiireihin. Toimivuuden kannalta suuret maalämmön keruupiirit on hyvä asia, mutta nostavat rakennuskustannuksia merkittävästi, joten lämmöntalteenoton mitoitus on kriittinen työ-
vaihe osana lämmitysjärjestelmän suunnittelua.
Tämän työn tavoitteena oli mitata Waterloop-kylmälaitoksista saatavissa olevaa lauhdelämpöä sekä laskea kylmälaitokselle lämpökerroin. Mittaukset suoritettiin kolmessa Mikkelissä sijaitsevassa Sale-päivittäistavarakaupassa. Mittalaitteina käytettiin ultraäänimittaria, rakennuksen kiinteä asenteista sähkö-
mittaria sekä refraktometriä. Ultraäänimittarilla mitattiin tilavuusvirta ja lämpötilat meno- ja paluuputkesta lauhdetehon laskemista varten, mittauksen kesto
oli seitsemän vuorokautta ja mittausvälinä käytettiin minuuttia. Refraktometrillä
mitattiin lauhdeverkostossa kiertävän nesteen glykolipitoisuus nesteen tiheyden ja ominaislämpökapasiteetin selvittämiseksi. Sähkömittarista saatiin kylmälaitteiden sähkönkulutus lämpökertoimen laskentaa varten.
Kohteiden lauhdetehon keskiarvoksi mitattiin 17,27 kW, matalin lauhdeteho oli
16,68 kW ja korkein 17,89 kW. Kaikkien mittauksien lauhde-energian keskiarvoksi laskettiin 2 911 kWh. Sähkömittarista luettu sähkönkulutus oli 2 252 kWh
ja lämpökertoimeksi laskettiin 1,3. Lämpökertoimen tuloksessa täytyy ottaa
huomioon sähkömittariin kytketyt muut laitteet, joita ovat nestelauhduttimen
puhaltimet, kylmäkalusteiden sulatusvastukset ja kylmäkalusteiden valaistus.
Tästä syystä tässä työssä laskettua lämpökerrointa ei voi pitää luotettavana.