Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde ja energiatehokkuus
Halonen, Joni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121630560
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Talotekniikka korostuu merkittävästi rakentamisen energiakustannuksissa, elinkaaressa ja talotekniikan toimivuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Heinolassa sijaitseva Retermia Oy on tehnyt ilmanvaihdon energiaratkaisuja jo 40 vuotta, ja tämä opinnäytetyö kertoo Retermia Oy:n tuotantotilasta, jossa on energiatehokas passiivinen ilmanvaihtojärjestelmä.
Retermia Oy oli vuonna 2016 tehnyt talotekniikkajärjestelmien saneerauksen öljylämmityksestä maalämpöön. Tässä yhteydessä oli uusittu ilmanvaihtokone nestekiertoisella lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihto järjestelmäksi valikoitui Retermian omat tuotteet tuloilmakone ilmanottokatoksella ja lämmöntalteenottojärjestelmä huippuimurilla.
Tämän määrällisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Retermia Oy:n tuotantotilojen passiivisen ilmanvaihtojärjestelmän vuosihyötysuhdetta sekä energiatehokkuutta. Kyseisiä ilmanvaihtojärjestelmiä ei ole toteutettu vielä useita, mutta kyseisillä järjestelmillä on energiatehokkuutensa ansiosta koko ajan enemmän kysyntää energiakustannusten noustessa. Hiilijalanjälki, päästöjen vähentäminen sekä matalaenergia ratkaisut ovat myös suuressa roolissa tämän päivän rakentamisessa.
Tutkimus toteutettiin Excel -ohjelmistoa käyttämällä. Tutkimusaineistona oli automaatiojärjestelmällä kerätty data, joka sisälsi tietoa LVI-järjestelmän virtauksista, lämpötiloista ja energiankulutuksesta vuosilta 2020 ja 2021. Excel -ohjelmistoon laadittiin laskuri, jolla saatiin tulokseksi tehoja ja energioita. Energioita voitiin hyödyntää tutkimuksessa vuosihyötysuhteen ja energiatehokkuuden laskentaan.
Tutkimuksen tuloksena saatiin lämmöntalteenottopatterin vuosihyötysuhde, joka oli molempina vuosina yli 75 %. Tähän kun lisätään passiivilämmityspatterin lukemat, arvoksi tulee yli 84 % molempina vuosina. Lukema on todella hyvä, jos arvoa vertaa asetuksen 1009/2017 arvoon, jossa vaadittu arvo on 55 %.
Asiasanat: Energiatehokkuus, vuosihyötysuhde, nestekiertoinenlämmöntalteenotto, passiivi -ilmanvaihtojärjestelmä
Talotekniikka korostuu merkittävästi rakentamisen energiakustannuksissa, elinkaaressa ja talotekniikan toimivuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Heinolassa sijaitseva Retermia Oy on tehnyt ilmanvaihdon energiaratkaisuja jo 40 vuotta, ja tämä opinnäytetyö kertoo Retermia Oy:n tuotantotilasta, jossa on energiatehokas passiivinen ilmanvaihtojärjestelmä.
Retermia Oy oli vuonna 2016 tehnyt talotekniikkajärjestelmien saneerauksen öljylämmityksestä maalämpöön. Tässä yhteydessä oli uusittu ilmanvaihtokone nestekiertoisella lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihto järjestelmäksi valikoitui Retermian omat tuotteet tuloilmakone ilmanottokatoksella ja lämmöntalteenottojärjestelmä huippuimurilla.
Tämän määrällisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Retermia Oy:n tuotantotilojen passiivisen ilmanvaihtojärjestelmän vuosihyötysuhdetta sekä energiatehokkuutta. Kyseisiä ilmanvaihtojärjestelmiä ei ole toteutettu vielä useita, mutta kyseisillä järjestelmillä on energiatehokkuutensa ansiosta koko ajan enemmän kysyntää energiakustannusten noustessa. Hiilijalanjälki, päästöjen vähentäminen sekä matalaenergia ratkaisut ovat myös suuressa roolissa tämän päivän rakentamisessa.
Tutkimus toteutettiin Excel -ohjelmistoa käyttämällä. Tutkimusaineistona oli automaatiojärjestelmällä kerätty data, joka sisälsi tietoa LVI-järjestelmän virtauksista, lämpötiloista ja energiankulutuksesta vuosilta 2020 ja 2021. Excel -ohjelmistoon laadittiin laskuri, jolla saatiin tulokseksi tehoja ja energioita. Energioita voitiin hyödyntää tutkimuksessa vuosihyötysuhteen ja energiatehokkuuden laskentaan.
Tutkimuksen tuloksena saatiin lämmöntalteenottopatterin vuosihyötysuhde, joka oli molempina vuosina yli 75 %. Tähän kun lisätään passiivilämmityspatterin lukemat, arvoksi tulee yli 84 % molempina vuosina. Lukema on todella hyvä, jos arvoa vertaa asetuksen 1009/2017 arvoon, jossa vaadittu arvo on 55 %.
Asiasanat: Energiatehokkuus, vuosihyötysuhde, nestekiertoinenlämmöntalteenotto, passiivi -ilmanvaihtojärjestelmä