Johtaminen ja työhyvinvointi etätyössä : case Kesla Oyj

Abstract

Keväällä 2020 suomalainen työelämä koki valtavan muutoksen, kun yhdessä yössä noin miljoona suomalaista siirtyi käytännössä etätyöhön ilman mitään ohjeistusta ja sopimusta koronapandemian vuoksi (covid-19).

Tämän kehittämisprojektin tarkoitus oli selvittää miten pohjoiskarjalaisen metsäteknologiayhtiö Kesla Oyj:n toimihenkilöt ja heidän esimiehensä selvisivät tästä muutoksesta. Kehittämisprojektin tavoitteena oli nykytilan kartoituksen avulla tuottaa lisätietoa etätyöstä ja sen johtamisesta, sekä vaikutuksesta työhyvinvointiin Keslan oman kehittämistoiminnan tukemiseksi. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten toimihenkilöt ja esimiehet ovat kokeneet etätyön ja sen johtamisen etätyön aikana, sekä onko näillä ollut vaikutusta heidän työhyvinvointiinsa. Tarkoitus oli saada selville mitkä ovat Keslan vahvuudet ja voimavaratekijät näissä edellä mainituissa asioissa.

Kehittämisprojektin tutkimuksellinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruu menetelmänä oli sähköinen Zeffi-kysely. Kohderyhmänä oli toimihenkilöt ja heidän esimiehensä, 80 henkilöä. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2022. Kyselyn vastausprosentti vaihteli eri kysymysten välillä 63,8 % - 68,8 % (n=51–55).

Kyselytutkimuksen tuloksena saatiin selville, että Keslalla on paljon vahvuuksia ja voimavaratekijöitä. Kesla on onnistunut laatimaan hyvät ja toimivat etätyön pelisäännöt, toimihenkilöiden ja esimiesten molemminpuolinen luottamus on hyvällä tasolla, sekä esimies on pitänyt säännöllisesti yhteyttä alaisiinsa ja on saanut myös alaisensa kiinni aina tarvittaessa. Työtehtävät ovat selkeitä, työyhteisön tuki, työn- ja perheen yhteensovittaminen, työstä palautuminen ja työssä viihtyminen ovat hyvällä tasolla. Etätyö on tukenut kaikilta osin työhyvinvointia ja säännöllisesti etätyötä tekevät olivat vielä tyytyväisempiä. Työhyvinvoinnin väittämistä nousi kolme asiaa esiin, jotka valittiin kehittämisen painopistealueiksi. Nämä olivat yhteisöllisyyden tunteen ja kollegoiden välisen kommunikoinnin vähentyminen, sekä ergonomia. Tutkimuksen tulokset ovat hyvin pitkälti samansuuntaisia kuin teoriassa on esitelty ja aikaisemmissa etätyön liittyvissä tutkimuksissa on saatu selville.

Tuotos oli kaksivaiheinen, ensimmäisenä laadittiin kehittämisehdotukset ja toisena ”työpäivän muistilista” -huoneentaulu. Vaikka kehittämisprojekti suuntautui etätyötä tekeviin työntekijöihin, lopputuotokset suunniteltiin niin, että ne ovat hyödynnettävissä kaikkia Keslan työntekijöitä ajatellen.