Robotiikka terveysalan asiakkaan vastaanottotilanteissa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Uotila, Erika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031126
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, miten robotiikkaa on hyödynnetty ja miten siihen suhtaudutaan terveydenhuollossa. Vastauksia lähdettiin hakemaan kahteen tutkimuskysymykseen: 1. Miten robotiikkaa on hyödynnetty asiakkaan vastaanottotilanteissa? ja 2. Millaisena robotiikka koetaan asiakkaan vastaanottotilanteissa? Työn toimeksiantajana toimi Ahveniston sairaalan, Assin kehitysryhmä.
Työn teoriaviitekehys rakentui jo hoitotyössä hyödynnetyn robotiikan, sekä laadukkaan asiakasohjauksen ymmärtämisen ympärille. Tietoa haettiin robotiikan termeistä, sekä robottien eri muodoista terveydenhuollon palveluissa keskittyen vastaanottotilanteisiin. Laadukkaan asiakasohjauksen piirteitä avattiin, sillä ne ovat tärkeä perusta hyvässä asiakaspalvelutyössä, oli palvelijana sitten robotti tai ihminen.
Toteutusvaiheessa tehtiin tietokantahakuja kahdesta eri tietokannasta: Google Scholar ja CINAHL Ultimate. Molemmissa tietokannoissa jouduttiin käyttämään hieman erilaisia hakusanoja onnistuneen tuloksen takaamiseksi. Jotta tutkimus olisi kirjallisuuskatsaukseen soveltuva, tuli sen käsitellä palvelurobotiikkaa sairaala- tai terveyskeskusympäristössä ja tutkia joko potilaiden tai henkilökunnan suhtautumista robotteihin haastattelujen tai kyselyiden muodossa. Sisäänottokriteereistä ympäristötekijän suhteen joustettiin muutaman tutkimuksen suhteen, sillä ne täyttivät kriteerit muuten ja olivat hyödynnettävissä tutkimuskysymyksiin. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusi artikkelia, joiden tuloksia lähdettiin tarkastelemaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin pohjalta.
Henkilökunnalle ja asiakkaille oli molemmille tärkeää robotiikan toimivuus ja luotettavuus. Molemmat kohderyhmät suhtautuvat myönteisesti robotikan lisääntyvään hyödyntämiseen hoitotyössä, sillä sen avulla saadaan purettua ruuhkautuneita terveyspalveluita. Tuloksia analysoidessa nousi esiin vastaanottotilanteisiin liittyvien tutkimusten vähäisyys. Muiden artikkeleiden avulla saatiin kuitenkin vastauksia palvelurobotiikkaan suhtautumisesta ja sen hyödyntämisestä. Näitä vastauksia voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös vastaanottotilanteita ajatellen.
Työn teoriaviitekehys rakentui jo hoitotyössä hyödynnetyn robotiikan, sekä laadukkaan asiakasohjauksen ymmärtämisen ympärille. Tietoa haettiin robotiikan termeistä, sekä robottien eri muodoista terveydenhuollon palveluissa keskittyen vastaanottotilanteisiin. Laadukkaan asiakasohjauksen piirteitä avattiin, sillä ne ovat tärkeä perusta hyvässä asiakaspalvelutyössä, oli palvelijana sitten robotti tai ihminen.
Toteutusvaiheessa tehtiin tietokantahakuja kahdesta eri tietokannasta: Google Scholar ja CINAHL Ultimate. Molemmissa tietokannoissa jouduttiin käyttämään hieman erilaisia hakusanoja onnistuneen tuloksen takaamiseksi. Jotta tutkimus olisi kirjallisuuskatsaukseen soveltuva, tuli sen käsitellä palvelurobotiikkaa sairaala- tai terveyskeskusympäristössä ja tutkia joko potilaiden tai henkilökunnan suhtautumista robotteihin haastattelujen tai kyselyiden muodossa. Sisäänottokriteereistä ympäristötekijän suhteen joustettiin muutaman tutkimuksen suhteen, sillä ne täyttivät kriteerit muuten ja olivat hyödynnettävissä tutkimuskysymyksiin. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusi artikkelia, joiden tuloksia lähdettiin tarkastelemaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin pohjalta.
Henkilökunnalle ja asiakkaille oli molemmille tärkeää robotiikan toimivuus ja luotettavuus. Molemmat kohderyhmät suhtautuvat myönteisesti robotikan lisääntyvään hyödyntämiseen hoitotyössä, sillä sen avulla saadaan purettua ruuhkautuneita terveyspalveluita. Tuloksia analysoidessa nousi esiin vastaanottotilanteisiin liittyvien tutkimusten vähäisyys. Muiden artikkeleiden avulla saatiin kuitenkin vastauksia palvelurobotiikkaan suhtautumisesta ja sen hyödyntämisestä. Näitä vastauksia voidaan soveltaa tulevaisuudessa myös vastaanottotilanteita ajatellen.