Vertaistukitoiminta vammaisjärjestöissä: vertaistukitoiminnan mallin kehittäminen Lounais-Suomen Lihastautiyhdistykseen
Veneranta, Mirva (2022)
Veneranta, Mirva
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031143
Tiivistelmä
Vertaistuki on merkittävää pitkäaikaissairaalle. Se auttaa sairauteen ja elämänmuutokseen sopeutumisessa. Vertaistuki perustuukin usein vuorovaikutukselliseen kokemustietoon. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Lounais-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yhdistys toimii lihastautia sairastavien ja heidän läheistensä etujärjestönä. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kartoittaa yhdistyksen vertaistukitoiminnan nykytila, jonka pohjalta oli tavoitteena luoda vertaistukitoiminnan malli.
Kehittämistehtävässä yhdisteltiin laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin kyselyjä, mikä toteutettiin lihastautia sairastaville jäsenille (n=36) ja heidän läheisilleen (n=9). Kyselyjä syvennettiin teemahaastatteluina vertaistukiryhmissä. Teemahaastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina (n=15). Yhdistyksen henkilöstö (n=2) sai esittää omia kehittämisehdotuksiaan kyselyjen ja ryhmähaastattelun teemoiksi. Lisäksi henkilöstö loi toiminnankuvauksen ja tavoitteet yhdistyksen vertaistukitoimintaan. Seuraavaksi kyselyistä ja haastatteluista kerätty aineisto vietiin vertaisvetäjien kyselyn (n=6) ja koulutuspäivän (n=6) aiheiksi. Lopuksi koko aineisto koottiin yhteen ja luotiin kehittämisehdotusten pohjalta vertaistukitoiminnan malli.
Kehittämistehtävän tulosten perusteella lihastautia sairastavat olivat pääasiassa tyytyväisiä yhdistyksen vertaistukitoimintaan ja se koettiin tärkeänä osana lihastautia sairastavan elämässä. Haasteiksi vertaistukitoiminnassa koettiin tapaamisiin osallistuvien vähäinen määrä sekä lihastautien ja yhdistyksen vertaistukitoiminnan näkyvyys. Myös sote-uudistuksen muodostamat toimintaympäristön muutokset haastavat järjestöjä tarkastelemaan omia toimintojaan tarkemmin.
Vertaistukitoiminnan mallissa huomioitiin vertaistukiryhmien toiminnan kokonaisuus. Kokonaisuus muodostuu vertaisvetäjien koulutuksesta, yhteistyöstä, markkinoinnista, jäsenistön toiveista ja erilaisista vertaistuen muodoista. Vertaistukitoiminnan malli luotiin työkaluksi yhdistyksen henkilöstölle palvellen samalla jäsenistöä.
Kehittämistehtävässä yhdisteltiin laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin kyselyjä, mikä toteutettiin lihastautia sairastaville jäsenille (n=36) ja heidän läheisilleen (n=9). Kyselyjä syvennettiin teemahaastatteluina vertaistukiryhmissä. Teemahaastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina (n=15). Yhdistyksen henkilöstö (n=2) sai esittää omia kehittämisehdotuksiaan kyselyjen ja ryhmähaastattelun teemoiksi. Lisäksi henkilöstö loi toiminnankuvauksen ja tavoitteet yhdistyksen vertaistukitoimintaan. Seuraavaksi kyselyistä ja haastatteluista kerätty aineisto vietiin vertaisvetäjien kyselyn (n=6) ja koulutuspäivän (n=6) aiheiksi. Lopuksi koko aineisto koottiin yhteen ja luotiin kehittämisehdotusten pohjalta vertaistukitoiminnan malli.
Kehittämistehtävän tulosten perusteella lihastautia sairastavat olivat pääasiassa tyytyväisiä yhdistyksen vertaistukitoimintaan ja se koettiin tärkeänä osana lihastautia sairastavan elämässä. Haasteiksi vertaistukitoiminnassa koettiin tapaamisiin osallistuvien vähäinen määrä sekä lihastautien ja yhdistyksen vertaistukitoiminnan näkyvyys. Myös sote-uudistuksen muodostamat toimintaympäristön muutokset haastavat järjestöjä tarkastelemaan omia toimintojaan tarkemmin.
Vertaistukitoiminnan mallissa huomioitiin vertaistukiryhmien toiminnan kokonaisuus. Kokonaisuus muodostuu vertaisvetäjien koulutuksesta, yhteistyöstä, markkinoinnista, jäsenistön toiveista ja erilaisista vertaistuen muodoista. Vertaistukitoiminnan malli luotiin työkaluksi yhdistyksen henkilöstölle palvellen samalla jäsenistöä.