Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Talo ja työ tutuksi palveluesimiehen ja työnopastajan kanssa

Schlesier, Kaisa (2014)

Avaa tiedosto
kaisaschlesier.pdf (612.7Kt)
Lataukset: 


Schlesier, Kaisa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011091
Tiivistelmä
Perehdytys on tärkeässä roolissa uuden työntekijän aloittaessa työt. Tässä tutkimuksessa on Turun Tekstiilihuolto Oy. Se on pesula, jossa työskentelee 135 työntekijää ja heistä 50 % on maahanmuuttajia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka hyvin työntekijöiden perehdytys on tähän mennessä onnistunut ja millä tavoin perehdytystä voisi vielä kehittää. Tavoitteena on myös selvittää, mikä on palveluesimiehen ja työnopastajan rooli perehdytyksessä. Työn tavoitteena on tehdä toimiva perehdytyksen käsikirja pesulaan. Käsikirja on suunnattu perehdyttäjille. Työssä on käytetty perehdyttämiseen liittyvää kirjallisuutta. Perehdyttämiseen liittyy paljon erilaisia tekijöitä ja seikkoja. Teoriaosuudessa käsitellään perehdytystä sekä sen merkitystä uuden työntekijän aloittaessa työt.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Laadullinen menetelmä valittiin, koska tutkijan on tällöin helpoin ymmärtää haastateltavan henkilön näkökulmia ja ilmaisuja. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin lomakehaastatteluja ja teemahaastatteluja. Lomakehaastattelu tehtiin 8 työntekijälle ja teemahaastattelu toimihenkilöille. Sekä lomake- että teemahaastattelut sisälsivät avoimia kysymyksiä. Lomakehaastattelu oli muodoltaan informoitu kysely. Lomakkeet jaettiin vastaajille etukäteen ja heille kerrottiin, mikä tutkimuksen tarkoitus on. Benchmarking - menetelmällä tehtiin kysely kilpaileville pesulayrityksille. Benchmarking -menetelmän tavoitteena on oman toiminnan kehittäminen ja uusien ideoiden saaminen perehdytykseen.

Suurimpia ongelmia perehdyttämisessä oli se, että työntekijöillä ei esimerkiksi ole yhtenäistä ohjeistusta eri työpisteissä. Työntekijöillä saattaa olla omia hyväksi havaittuja työtapoja. Palveluesimiesten mukaan perehdytyksen suurimpia haasteita ovat hektinen työ ja ajan puute. Tutkimuksesta saatujen tulosten kautta kehitettiin ratkaisuehdotuksia löytyneihin ongelmakohtiin ja pohdittiin, millaisia jatkotoimenpiteitä ne vaativat. Perehdytystä varten olisi hyvä laatia erillinen perehdytyksen käsikirja, joka olisi perehdyttäjien tukena ja toimisi muistilistana. Työhön liittyvien tietojen tulisi olla ajan tasalla ja helposti asianosaisten saatavilla.

Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella perehdytys on tähän asti jotenkin suoritettu ja perehdytyksen kesto, laatu ja luonne olivat työntekijöiden mielestä kohtalaiset.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste