Vakuuden määrä; YSL 59 §:n mukaiset vakuudet ja niiden määrät kuntien myöntämissä ympäristöluvissa.

Abstract

Sellaiselle yritystoiminnalle, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tarvitaan ympäristölupa. Ympäristölainsäädännössä säädetään luvan tarpeesta, toimivaltaisesta lupaviranomaisesta ja lupamenettelystä. YSL 59-61 §:ssä säädetään jätteenkäsittelytoiminnan vakuudesta. Vakuuksia koskeva sääntely on yleispiirteistä ja jättää lupaviranomaiselle runsaasti harkintavaltaa.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, ovatko kuntien ympäristöviranomaisten eri jätteenkäsittelytoimintojen ympäristölupiin asettamat vakuudet linjassa keskenään ja täyttävätkö ne näin hallintolain hyvän hallinnon tasa-arvoisen kohtelun vaatimukset. Työssä vertailtiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin Suomen 10 suurimman kunnan yhteensä 34:ä, uusinta, vakuudellista ympäristölupapäätöstä.

Vakuuksien ja niiden perusteiden vertailu ei pelkkien ympäristölupapäätösten perusteella antanut vastausta tutkimusongelmaan; se olisi edellyttänyt lupapäätöksiltä vakuuslaskelmien ja niiden perusteiden tarkempaa avaamista ja yhdenmukaisen terminologian käyttöä. Lakimuutoksia odotellessa ympäristöviranomaisten tulisikin lupaharkinnassaan tehdä jatkossa tiiviimpää yhteistyötä muiden lupaviranomaisten kanssa ja kiinnittää huomiota ympäristöluvan lupamääräysten tarkempaan ja avoimempaan perusteluun, sekä jätteenkäsittelytoimintaan liittyvän vakuuden riittävyyteen. Näin toimimalla ympäristölupien jätteenkäsittelytoimintojen vakuuksien vertailu ja niiden riittävyyden seuranta olisi jatkossa paremmin mahdollista ja myös hakijoiden kohtelu oletusarvoisesti tasapuolisempaa.

Business activities that cause or may cause environmental pollution require an environmental permit. The environmental legislation stipulates the need for a permit, the competent licensing authority, and the permit procedure. YSL § 59-61 regulates the collateral for waste treatment operations. The regulations for the collaterals are described in an ambiguous and general manner which gives the licensing authority a broad discretion.

The purpose of the thesis is to find out whether the waste operations collaterals set by the municipal environmental authorities are aligned in the admitted environmental permits. Thesis also finds out if the requirement of the equal treatment described in the Administrative Law is being followed. A total of 34 recent environmental permit decisions out of 10 largest municipalities in Finland were compared in the thesis by using qualitative analysis.

The comparison of the collaterals and rationale on them in the environmental permit decisions did not provide an answer to the research problem. It would have required a more detailed descriptions of the collateral calculations and reasoning of them, as well as a common terminology to be used in permit decisions to be able to compare them. The authorities responsible in the environmental pollution permit procedure should co-operate more closely with other permit licensing authorities in the permit review and pay attention to a more detailed and transparent justification on the permit provisioning of the environmental permit while waiting for changes in the environmental law. Attention should also be paid to the sufficient collaterals required in the waste handling operations. The comparison of collaterals of waste treatment in environmental permits and monitoring the collaterals sufficiency would be better enabled in the future, hence the equal treatment of the applicants would also be by default.