Puurakentamisen edistäminen julkisessa rakentamisessa
Lehto, Jussi (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122231362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122231362
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään julkisen puurakentamisen edistämistä. Puurakentaminen ajatellaan yhdeksi olennaiseksi toimeksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joita Suomi muiden maiden joukossa etsii. Työssä kuvataan puurakentamisen edistämiseen ja sen ilmastovaikutuksiin liittyvää taustakeskustelua.
Keskeisin tuotos on puurakentamisen edistämisen vaiheet ja uusimman informaation kuvaava infograafi sekä aiheeseen liittyvän tausta keskustelun jäsentäminen. Viimeisessä kappaleessa esitellään myös puurakentamisen ilmastovaikutuspotentiaaliin liittyvää kriittistä, mutta rakentavaa näkökulmaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että puurakentamisella on perustellusti mahdollista vaikuttaa rakennuksen päästöihin. Olennaista on kuitenkin, että rakentaminen ymmärretään monimutkaisena ja moniulotteisena yhteistoimintana, jonka hiiliviisauden ratkaisee kokonaisuus. Tulee ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia näkökulmia: Puutuotteiden ja rakennusten elinkaari sekä käyttöikä, vanhan säilyttäminen (betoninkin) vai uuden rakentaminen (puusta), hävittäminen, uusiokäyttö, raaka-aineen saatavuus ja läheisyys, jalostusprosessin energian tarve, metsän hiilinielutase. Näiden lisäksi rakentamisen liiketoiminnan perinteikkyys (polkuriippuvuus) ja muutoksen hitaus vaikuttavat muutosvauhtiin ja mahdollisuuksiin olennaisesti.
Rakentamisen aiheuttaman positiivisen ilmastovaikutuksen maksimoimiseksi julkista ohjausta tulee tehdä siten, että siinä varmistutaan lopputavoitteesta (rakentamisen kokonaisilmastovaikutukset) käsin oikeanlaisesta rakentamisen ohjauksesta ja vaatimuksista. Puun määrän lisääminen on hyvä keino, mutta se ei voi olla lopputavoite.
Keskeisin tuotos on puurakentamisen edistämisen vaiheet ja uusimman informaation kuvaava infograafi sekä aiheeseen liittyvän tausta keskustelun jäsentäminen. Viimeisessä kappaleessa esitellään myös puurakentamisen ilmastovaikutuspotentiaaliin liittyvää kriittistä, mutta rakentavaa näkökulmaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että puurakentamisella on perustellusti mahdollista vaikuttaa rakennuksen päästöihin. Olennaista on kuitenkin, että rakentaminen ymmärretään monimutkaisena ja moniulotteisena yhteistoimintana, jonka hiiliviisauden ratkaisee kokonaisuus. Tulee ottaa huomioon esimerkiksi seuraavia näkökulmia: Puutuotteiden ja rakennusten elinkaari sekä käyttöikä, vanhan säilyttäminen (betoninkin) vai uuden rakentaminen (puusta), hävittäminen, uusiokäyttö, raaka-aineen saatavuus ja läheisyys, jalostusprosessin energian tarve, metsän hiilinielutase. Näiden lisäksi rakentamisen liiketoiminnan perinteikkyys (polkuriippuvuus) ja muutoksen hitaus vaikuttavat muutosvauhtiin ja mahdollisuuksiin olennaisesti.
Rakentamisen aiheuttaman positiivisen ilmastovaikutuksen maksimoimiseksi julkista ohjausta tulee tehdä siten, että siinä varmistutaan lopputavoitteesta (rakentamisen kokonaisilmastovaikutukset) käsin oikeanlaisesta rakentamisen ohjauksesta ja vaatimuksista. Puun määrän lisääminen on hyvä keino, mutta se ei voi olla lopputavoite.