Viestintäharava : tuki kunnille ja hyvinvointialueille kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan – Ei kukkaan henkelläs elä
Astila, Piia (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122831644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122831644
Tiivistelmä
Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa kulttuurihyvinvoinnin koulutuksessa olen tehnyt opinnäytetyönäni Viestintäharava - tuki kunnille ja hyvinvointialueille kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan. Tämä työ on työpajatyöskentelyyn perustuva toimintatutkimus.
Ensimmäisessä osiossa käsitellään teoreettinen osuus ja toisessa esitetään työpajojen ryhmätöiden yhteenvedoista koostuvat päätelmät, joista taas muodostuu viestintäharava tukena kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan.
Tällä kehittämistyöllä nostetaan ensisijaisesti kulttuurihyvinvoinnin vaikutusta esille viestinnän keinoin. Sen rakentamisessa osallistettiin satakuntalaista väestöä mm. järjestöjä ja hyvinvoinnin ja kulttuurin asiantuntijoita keskusteluun kulttuurihyvinvoinnista. Kolmantena tuotiin esille yleisesti tietoisuutta kulttuurihyvinvoinnista ja sen tärkeydestä täydennyskoulutuksen muodossa.
Kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan tulee yhdistää jo hyväksi ja vaikuttaviksi todettuja toimintatapaoja, joita alueelle on luotu. Niiden levittäminen Satakunnassa on tärkeää, jota kaikki hallinnonalat tiedostavat ne ja kaikkien kuntien on mahdollista niitä monistaa omiin tarpeisiinsa soveltuvaksi kuntalaisilleen.
Kehittämistyö perustuu kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin perustuviin tutkimuksiin. Menetelmänä on kulttuurihyvinvoinnin esiin nostaminen palvelumuotoilun kautta. Toiminnan kehittämistä luotiin neljässä työpajassa, joiden kautta saatiin tietoisesti vaikuttavia ja hyviä käytäntöjä kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleiksi Satakunnassa jo olemassa olevien toimintatapojen lisäksi. Työn kautta lisääntyi yhteistyö ja tietoisuus kulttuurin ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kesken, eri toimijoiden kesken kulttuurihyvinvoinnin alalla sekä yhdyspinnoilla. Tärkeää oli myös näiden alojen toimijoiden avoin keskustelu laajemminkin ja ymmärryksen lisääntyminen matkalla väestön kulttuurihyvinvoinnin lisääntymiseen yleisesti.
Toivottavasti tulevaisuudessa Satakuntalaisten kulttuurihyvinvointisuunnitelman valmistumisen jälkeen sitä käytetään tiekarttana kohti Satakunnan väestön yhä parempaa hyvinvointia, elintapahaasteita unohtamatta. Kulttuurihyvinvointisuunnitelman kautta tavoitteena on myös osallistaa satakuntalaista väestöä kulttuuritoimintoihin ja -palveluihin ja tätä kautta lisätä tasa-arvoisuutta ja osallisuutta ja sekä vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja.
Ensimmäisessä osiossa käsitellään teoreettinen osuus ja toisessa esitetään työpajojen ryhmätöiden yhteenvedoista koostuvat päätelmät, joista taas muodostuu viestintäharava tukena kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan.
Tällä kehittämistyöllä nostetaan ensisijaisesti kulttuurihyvinvoinnin vaikutusta esille viestinnän keinoin. Sen rakentamisessa osallistettiin satakuntalaista väestöä mm. järjestöjä ja hyvinvoinnin ja kulttuurin asiantuntijoita keskusteluun kulttuurihyvinvoinnista. Kolmantena tuotiin esille yleisesti tietoisuutta kulttuurihyvinvoinnista ja sen tärkeydestä täydennyskoulutuksen muodossa.
Kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan tulee yhdistää jo hyväksi ja vaikuttaviksi todettuja toimintatapaoja, joita alueelle on luotu. Niiden levittäminen Satakunnassa on tärkeää, jota kaikki hallinnonalat tiedostavat ne ja kaikkien kuntien on mahdollista niitä monistaa omiin tarpeisiinsa soveltuvaksi kuntalaisilleen.
Kehittämistyö perustuu kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin perustuviin tutkimuksiin. Menetelmänä on kulttuurihyvinvoinnin esiin nostaminen palvelumuotoilun kautta. Toiminnan kehittämistä luotiin neljässä työpajassa, joiden kautta saatiin tietoisesti vaikuttavia ja hyviä käytäntöjä kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleiksi Satakunnassa jo olemassa olevien toimintatapojen lisäksi. Työn kautta lisääntyi yhteistyö ja tietoisuus kulttuurin ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kesken, eri toimijoiden kesken kulttuurihyvinvoinnin alalla sekä yhdyspinnoilla. Tärkeää oli myös näiden alojen toimijoiden avoin keskustelu laajemminkin ja ymmärryksen lisääntyminen matkalla väestön kulttuurihyvinvoinnin lisääntymiseen yleisesti.
Toivottavasti tulevaisuudessa Satakuntalaisten kulttuurihyvinvointisuunnitelman valmistumisen jälkeen sitä käytetään tiekarttana kohti Satakunnan väestön yhä parempaa hyvinvointia, elintapahaasteita unohtamatta. Kulttuurihyvinvointisuunnitelman kautta tavoitteena on myös osallistaa satakuntalaista väestöä kulttuuritoimintoihin ja -palveluihin ja tätä kautta lisätä tasa-arvoisuutta ja osallisuutta ja sekä vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja.