Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden potilaiden tunnistaminen terveydenhuollossa
Majava, Paula; Suokas, Marika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022123031702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022123031702
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat lähisuhdeväkivaltaa kokeneet potilaat ja millaisia lähisuhdeväkivallan muotoja on. Aihetta ei ole rajattu eri ikäryhmiin. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä aiheesta tietoa, jota sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat voivat jatkossa hyödyntää. Tämän opinnäytetyön avulla lähisuhdeväkivallasta kärsivät tunnistettaisiin paremmin ja he pääsisivät oikean avun piiriin mahdollisimman nopeasti.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Analysoitaviksi valittiin seitsemän tieteellistä tutkimusta, jotka käsittelivät lähisuhdeväkivallasta kärsivien potilaiden tunnistamista sosiaali- ja terveydenhuollon eri palveluissa. Tutkimuksista viisi oli suomalaisia ja kaksi kansainvälistä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuloksista ilmenee, että eri terveydenhuollon yksiköissä on erilaisia tunnistamismenetelmiä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi. Tunnistamiseen ei ole kehitetty yhtenäistä systemaattista toimintamallia. Pääteemoiksi nousi työkokemus, näkyvät vammat, potilaan käytös, potilaan kertomukset, henkilökunnan toiminta ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen työvälineet. Aineistosta nousi esille, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutus on vahvassa asemassa siinä, osaako ammattilainen tunnistaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneet potilaat ja viedä asiaa eteenpäin.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lähisuhdeväkivaltaa kärsivien potilaiden tunnistamisessa eri tahoissa. Jatkossa olisi hyvä tutkia, millaisia tuloksia terveydenhuollossa saataisiin aikaan, jos henkilökunnan koulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi lisättäisiin ja systemaattista tunnistamismenetelmää käytettäisiin koko Suomessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Analysoitaviksi valittiin seitsemän tieteellistä tutkimusta, jotka käsittelivät lähisuhdeväkivallasta kärsivien potilaiden tunnistamista sosiaali- ja terveydenhuollon eri palveluissa. Tutkimuksista viisi oli suomalaisia ja kaksi kansainvälistä. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tuloksista ilmenee, että eri terveydenhuollon yksiköissä on erilaisia tunnistamismenetelmiä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi. Tunnistamiseen ei ole kehitetty yhtenäistä systemaattista toimintamallia. Pääteemoiksi nousi työkokemus, näkyvät vammat, potilaan käytös, potilaan kertomukset, henkilökunnan toiminta ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen työvälineet. Aineistosta nousi esille, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutus on vahvassa asemassa siinä, osaako ammattilainen tunnistaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneet potilaat ja viedä asiaa eteenpäin.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lähisuhdeväkivaltaa kärsivien potilaiden tunnistamisessa eri tahoissa. Jatkossa olisi hyvä tutkia, millaisia tuloksia terveydenhuollossa saataisiin aikaan, jos henkilökunnan koulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi lisättäisiin ja systemaattista tunnistamismenetelmää käytettäisiin koko Suomessa.