Päihdeasenteiden ja päihteiden käytön yleisimmät taustatekijät nuorilla
Sihvonen, Johanna (2021)
Sihvonen, Johanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122931669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122931669
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkastellaan tupakan, alkoholin ja yleisimipien huumeiden käyttökokemuksia ja niiden taustalla vaikuttavia yhteisiä tekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää yhteisiä tekijöitä nuorten päihteiden käyttäjien asenteissa ja taustatekijöissä sekä keinoja puuttua syntyviin asenteisiin ennaltaehkäisevästi. Kiinnostukseni tutkimusta kohtaan nousi työstäni lastensuojelun piirissä. Koen myös tutkimuksen hyödyntävän omaa osaamistani ja suhtautumistani nuorten päihteidenkäyttöongelmiin.
Tutkimustapana työssä on laadullinen tutkimus. Perusteena nimenomaan laadullisen tutkimuksen valintaan on henkilökohtaisen tiedon tavoittelu nuorten elämästä. Haastattelut suoritetaan puolistrukturoidusti tutkimusaiheen viitekehysten sisällä teemoittain. Haastateltavia on yhteensä kahdeksan. Haastatteluissa nuorille on annettu oikeus myös olla kertomatta, mikäli kokevat aiheiden menevän liian henkilökohtaisiksi. Haastateltavat nuoret ovat 14–17vuotiaita. Haastattelut tuottavat tietoa myös nuorten ajatuksista ikäaluetta aikaisemmin rajoittuen 10–14-ikävuosien väliin. Kaikki 8 haastateltavaa haluavat pysyä anonyymeina, joten haastateltavien vastaukset on tästä syystä litteroitu yhteen ja samaan vastauspohjaan.
Nuorten päihteiden käytön ja asenteiden taustaa selvitellään monilla eri tutkimuksilla. Tutkimustyössäni olen hyödyntänyt mm. ESPAD, nuorisobarometrin ja nuoren omien lähtökohtien vaikutusta nuoren päihdekäytökseen ja asenteisiin. Nuorten päihdeasenteita ja päihdekäytöstä on hyvä seurata, tilastoida, tutkia ja etsiä uusia rakenteita ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Tutkimusten mukaan nuoren varhaisella päihteidenkäytöllä on vaikutuksia niin nuoren kehitykseen ja kasvuun kuin myös tulevaisuuden näkymiin. Tilastotiedon ja tutkimukseni valossa nuorten asenteet päihteiden käyttöön ovat muuttuneet 2015 vuoden jälkeen myönteiseksi esim. ajatellen kannabiksen käyttöä. Kannabista kokeilleita oli haastatteluissani enemmän kuin puolet.
Tutkimustapana työssä on laadullinen tutkimus. Perusteena nimenomaan laadullisen tutkimuksen valintaan on henkilökohtaisen tiedon tavoittelu nuorten elämästä. Haastattelut suoritetaan puolistrukturoidusti tutkimusaiheen viitekehysten sisällä teemoittain. Haastateltavia on yhteensä kahdeksan. Haastatteluissa nuorille on annettu oikeus myös olla kertomatta, mikäli kokevat aiheiden menevän liian henkilökohtaisiksi. Haastateltavat nuoret ovat 14–17vuotiaita. Haastattelut tuottavat tietoa myös nuorten ajatuksista ikäaluetta aikaisemmin rajoittuen 10–14-ikävuosien väliin. Kaikki 8 haastateltavaa haluavat pysyä anonyymeina, joten haastateltavien vastaukset on tästä syystä litteroitu yhteen ja samaan vastauspohjaan.
Nuorten päihteiden käytön ja asenteiden taustaa selvitellään monilla eri tutkimuksilla. Tutkimustyössäni olen hyödyntänyt mm. ESPAD, nuorisobarometrin ja nuoren omien lähtökohtien vaikutusta nuoren päihdekäytökseen ja asenteisiin. Nuorten päihdeasenteita ja päihdekäytöstä on hyvä seurata, tilastoida, tutkia ja etsiä uusia rakenteita ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Tutkimusten mukaan nuoren varhaisella päihteidenkäytöllä on vaikutuksia niin nuoren kehitykseen ja kasvuun kuin myös tulevaisuuden näkymiin. Tilastotiedon ja tutkimukseni valossa nuorten asenteet päihteiden käyttöön ovat muuttuneet 2015 vuoden jälkeen myönteiseksi esim. ajatellen kannabiksen käyttöä. Kannabista kokeilleita oli haastatteluissani enemmän kuin puolet.