Rakennuksen ilmastovaikutusten arviointimenetelmät ja säädösohjaus Pohjoismaissa
Saanio, Piia (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301051050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301051050
Tiivistelmä
Pohjoismailla on yhteisenä tavoitteena toimia vähähiilisen ja kestävän rakentamisen suunnannäyttäjinä ja edelläkävijöinä. Osana tätä tavoitetta on säädösohjattu ilmastovaikutusten arviointi rakennuksille astumassa voimaan lähivuosien aikana lähes jokaisessa Pohjoismaassa.
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen avulla kolmen Pohjoismaan: Suomen, Ruotsin ja Tanskan kehitystyöhön kohti vähähiilistä rakentamista ja sen säädösohjausta. Lisäksi perehdyttiin rakentamisen ilmastovaikutusten arviointimenetelmiin. Vertailemalla pyrittiin löytämään eroja ja yhtäläisyyksiä maiden säädösohjauksesta, arviointimenetelmistä, kehitystyöstä ja tehdyistä taustatutkimuksista ja -selvityksistä. Vaikka kaikkien kolmen maan arviointimenetelmät pohjautuvat samaan eurooppalaiseen standardiin ja lisäksi Pohjoismailla on ollut yhteisenä tahtotilana harmonisoida menetelmiään samanlaisiksi keskenään, oli menetelmissä havaittavissa silti yllättävän paljon eroavaisuuksia.
Opinnäytetyön tuloksena voitiin todeta, että eroavaisuudet arviointimenetelmissä ja niiden säädösohjauksessa johtuivat pääsääntöisesti maiden välisistä erilaisista rakentamismääräyksistä, maakohtaisista poliittisista päätöksistä ja arviointimenetelmien sisällön laajuudesta. Eri maiden menetelmillä tuotetut arviointitulokset eivät ole vielä tällä hetkellä vertailukelpoisia keskenään, eikä arviointimenetelmiä ei voitu pitää näin ollen harmonisina. Menetelmien harmonisoimista tulevaisuudessa pidettiin kuitenkin mahdollisena ja suotavana.
Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin kirjallisuuskatsauksen avulla kolmen Pohjoismaan: Suomen, Ruotsin ja Tanskan kehitystyöhön kohti vähähiilistä rakentamista ja sen säädösohjausta. Lisäksi perehdyttiin rakentamisen ilmastovaikutusten arviointimenetelmiin. Vertailemalla pyrittiin löytämään eroja ja yhtäläisyyksiä maiden säädösohjauksesta, arviointimenetelmistä, kehitystyöstä ja tehdyistä taustatutkimuksista ja -selvityksistä. Vaikka kaikkien kolmen maan arviointimenetelmät pohjautuvat samaan eurooppalaiseen standardiin ja lisäksi Pohjoismailla on ollut yhteisenä tahtotilana harmonisoida menetelmiään samanlaisiksi keskenään, oli menetelmissä havaittavissa silti yllättävän paljon eroavaisuuksia.
Opinnäytetyön tuloksena voitiin todeta, että eroavaisuudet arviointimenetelmissä ja niiden säädösohjauksessa johtuivat pääsääntöisesti maiden välisistä erilaisista rakentamismääräyksistä, maakohtaisista poliittisista päätöksistä ja arviointimenetelmien sisällön laajuudesta. Eri maiden menetelmillä tuotetut arviointitulokset eivät ole vielä tällä hetkellä vertailukelpoisia keskenään, eikä arviointimenetelmiä ei voitu pitää näin ollen harmonisina. Menetelmien harmonisoimista tulevaisuudessa pidettiin kuitenkin mahdollisena ja suotavana.