Sähköinen opas digitaalisista apuvälineistä työterveyshoitajille
Piiri, Sonja; Seppälä, Eveliina (2022)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Piiri, Sonja
Seppälä, Eveliina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301111189
Tiivistelmä
Terveyden edistäminen ja elintapamuutokset ovat suuressa osassa sairauksien ehkäisyssä sekä työkyvyn edistämisessä, ylläpitämisessä ja työstä palautumisessa. Huonot elintavat alentavat työikäisten toimintakykyä ja terveyttä, ja ovat usein myös kansantauteihin sairastumisen taustalla. Työterveyshoitajan työhön kuuluu asiakasohjaus erityisesti elintapoihin, terveysriskeihin ja omahoitoon liittyen, ja vaikuttavan ohjauksen tukena voidaan käyttää erilaisia digitaalisia välineitä. Digitalisaatio muuttaa terveydenhuollon palveluita, ja myös työterveyshuoltoon tullaan kehittämään uusia ratkaisuja, kuten erilaisten sähköisten materiaalien hyödyntämistä asiakastyössä. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda digitaalisia apuvälineitä työterveyshoitajien käyttöön asiakastyössä. Tavoitteena on myös asiakkaiden terveyden edistäminen näiden sähköisten materiaalien avulla. Tarkoituksena on koota kattava ja helppokäyttöinen sähköinen opas digitaalisista apuvälineistä työterveyshoitajien työn tueksi kansansairauksiin, niiden ennaltaehkäisyyn ja digitaalisiin palveluihin perustuen.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka produktina kehitettiin sähköinen opas. Oppaaseen koottiin sähköisiä ja maksuttomia apuvälineitä, joita voi käyttää työterveyshoitajan antaman ohjauksen tukena sekä asiakkaan omatoimisessa terveyden edistämisessä. Oppaaseen etsittiin materiaaleja luotettaviksi arvioiduista lähteistä, ja niistä koottiin terveyttä monipuolisesti edistävä työväline. Työterveyshoitajille tarkoitetut digitaaliset materiaalit valittiin koskemaan kansantauteja ja niiden ehkäisykeinoja terveyden edistämisen tukena.
Opinnäytetyön teoriapohjan ja toiminnallisen osuuden perusteella johtopäätöksinä todetaan, että sähköiseen oppaaseen on löydetty monipuolisesti työterveyshoitajille sopivia digitaalisia apuvälineitä terveyteen ja työhyvinvointiin liittyen. Todetaan myös, että opasta voi käyttää yksilölliseen asiakkaan tilanteen selvittelyyn, puheeksi oton välineenä ja ohjauksen tukena sekä asiakasta voi ohjata omatoimiseen terveyden seurantaan ja edistämiseen oppaan välineiden avulla. Oppaan todetaan olevan myös helppokäyttöinen, sillä se on tarkoin huoliteltu ja käsitelty saavutettavaksi. Jatkokehittämisehdotukseksi esitetään, että terveystestejä, kyselyjä, itsehoito- ja valmennusohjelmia sekä mobiilisovelluksia tutkittaisiin enemmän, jotta niitä voitaisiin suositella luotettavammin asiakkaille terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Lisäksi ehdotetaan, että jatkossa tehtäisiin enemmän tutkimusta sähköisistä oppaista terveydenhuollossa ja niiden tekemisen prosessista sekä vaatimuksista koottaisiin kattava ja ajantasainen ohjeistus.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka produktina kehitettiin sähköinen opas. Oppaaseen koottiin sähköisiä ja maksuttomia apuvälineitä, joita voi käyttää työterveyshoitajan antaman ohjauksen tukena sekä asiakkaan omatoimisessa terveyden edistämisessä. Oppaaseen etsittiin materiaaleja luotettaviksi arvioiduista lähteistä, ja niistä koottiin terveyttä monipuolisesti edistävä työväline. Työterveyshoitajille tarkoitetut digitaaliset materiaalit valittiin koskemaan kansantauteja ja niiden ehkäisykeinoja terveyden edistämisen tukena.
Opinnäytetyön teoriapohjan ja toiminnallisen osuuden perusteella johtopäätöksinä todetaan, että sähköiseen oppaaseen on löydetty monipuolisesti työterveyshoitajille sopivia digitaalisia apuvälineitä terveyteen ja työhyvinvointiin liittyen. Todetaan myös, että opasta voi käyttää yksilölliseen asiakkaan tilanteen selvittelyyn, puheeksi oton välineenä ja ohjauksen tukena sekä asiakasta voi ohjata omatoimiseen terveyden seurantaan ja edistämiseen oppaan välineiden avulla. Oppaan todetaan olevan myös helppokäyttöinen, sillä se on tarkoin huoliteltu ja käsitelty saavutettavaksi. Jatkokehittämisehdotukseksi esitetään, että terveystestejä, kyselyjä, itsehoito- ja valmennusohjelmia sekä mobiilisovelluksia tutkittaisiin enemmän, jotta niitä voitaisiin suositella luotettavammin asiakkaille terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Lisäksi ehdotetaan, että jatkossa tehtäisiin enemmän tutkimusta sähköisistä oppaista terveydenhuollossa ja niiden tekemisen prosessista sekä vaatimuksista koottaisiin kattava ja ajantasainen ohjeistus.