Puukerrostalojen rakenteiden kiertotalous ja purettavuus jatkokäytön kannalta
Meisalmi, Visa (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301131255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301131255
Tiivistelmä
Puukerrostalojen rakentaminen on Suomessa kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kiertotalous- sekä elinkaariajattelu ovat kansainvälisestikin laajasti esillä, ja niitä huomioidaan yhä enemmän myös rakennusalalla. Kiertotaloutta ajatellen ei rakennusalalla ole otettu kuitenkaan sen enempää huomioon rakenteiden jatkokäyttöä rakennuksen purkuvaiheessa. Nykypäivänä osa rakennuksista puretuista rakennusmateriaaleista murskataan ja jatkojalostetaan uusiokäyttöön, mutta rakenneosien jatkokäyttö sellaisenaan ei vielä ole yleistä. Kiertotaloutta ajatellen olisi kannattavaa suunnitella rakenteita enemmän purettavuuden näkökulmasta, jolloin rakenteita voitaisiin jatkokäyttää rikkomatta niitä palasiksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomessa rakennettujen puukerrostalojen rakenteiden ja liitoksien purettavuuden haasteet ja mahdollisuudet. Työssä paneudutaan viime vuosien aikana rakennettujen suurelementti- ja tilaelementtipuukerrostalojen purettavuuteen sekä siihen, mitkä osatekijät purettavuuden mahdollistavat tai sitä haittaavat. Työssä käsitellään keskeisimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat liitosten purettavuuteen ja mitä kaikkea pitää mahdollisesti ottaa huomioon. Opinnäytetyössä hyödynnettiin alan kirjallisuutta sekä haastatteluja. Työn uudisarvo tuodaan esille haastatteluosiossa, joka toteutettiin haastattelemalla kymmentä puurakentamisen ammattilaista. Haastatteluista selvisi, että suomalaiset puukerrostalot ovat monin paikoin yksilöllisiä ja uniikkeja kohteita ja rakennustavat ovat erilaisia, minkä johdosta työssä päädyttiin suuntamaan painopiste suurelementti- ja tilaelementtirakentamiseen viimeisen vuosikymmenen ajalta.
Opinnäytetyössä selvisi, että tilaelementtirakentaminen on purettavuuden kannalta suotuisin tapa rakentaa puukerrostaloja. Moduulirakentamisessa päästään helpoiten käsiksi liitoksiin, ja ne voidaan purkaa päinvastaisessa järjestyksessä kuin asennus on tapahtunut. Myös suurelementtirakentamisessa oli rakenteita, jotka sallivat purettavuuden suhteellisen helposti, mutta isoimmaksi tekijäksi suurelementtikohteilla tuli välipohjissa käytettävät betonivalut. Välipohjien betonivalun alle jää tietyissä rakenneratkaisuissa välipohjan ja seinän väliset liitokset, ja niiden purettavuus ei ole kovinkaan helppoa ja purkuvaihe vaatii paljon aikaa. Alalla on myös monia toimijoita, joilla kaikilla on omat tavat rakentaa puukerrostaloja. Puukerrostalojen purettavuus on siis melko yksilöllistä, eikä siihen ole käytetty juurikaan aikaa suunnitteluvaiheessa ohjeistuksien ja määräysten puuttuessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomessa rakennettujen puukerrostalojen rakenteiden ja liitoksien purettavuuden haasteet ja mahdollisuudet. Työssä paneudutaan viime vuosien aikana rakennettujen suurelementti- ja tilaelementtipuukerrostalojen purettavuuteen sekä siihen, mitkä osatekijät purettavuuden mahdollistavat tai sitä haittaavat. Työssä käsitellään keskeisimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat liitosten purettavuuteen ja mitä kaikkea pitää mahdollisesti ottaa huomioon. Opinnäytetyössä hyödynnettiin alan kirjallisuutta sekä haastatteluja. Työn uudisarvo tuodaan esille haastatteluosiossa, joka toteutettiin haastattelemalla kymmentä puurakentamisen ammattilaista. Haastatteluista selvisi, että suomalaiset puukerrostalot ovat monin paikoin yksilöllisiä ja uniikkeja kohteita ja rakennustavat ovat erilaisia, minkä johdosta työssä päädyttiin suuntamaan painopiste suurelementti- ja tilaelementtirakentamiseen viimeisen vuosikymmenen ajalta.
Opinnäytetyössä selvisi, että tilaelementtirakentaminen on purettavuuden kannalta suotuisin tapa rakentaa puukerrostaloja. Moduulirakentamisessa päästään helpoiten käsiksi liitoksiin, ja ne voidaan purkaa päinvastaisessa järjestyksessä kuin asennus on tapahtunut. Myös suurelementtirakentamisessa oli rakenteita, jotka sallivat purettavuuden suhteellisen helposti, mutta isoimmaksi tekijäksi suurelementtikohteilla tuli välipohjissa käytettävät betonivalut. Välipohjien betonivalun alle jää tietyissä rakenneratkaisuissa välipohjan ja seinän väliset liitokset, ja niiden purettavuus ei ole kovinkaan helppoa ja purkuvaihe vaatii paljon aikaa. Alalla on myös monia toimijoita, joilla kaikilla on omat tavat rakentaa puukerrostaloja. Puukerrostalojen purettavuus on siis melko yksilöllistä, eikä siihen ole käytetty juurikaan aikaa suunnitteluvaiheessa ohjeistuksien ja määräysten puuttuessa.