Lähijohtaminen ketterässä asiantuntijaorganisaatiossa
Koivistoinen, Teemu (2023)
Koivistoinen, Teemu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301141293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301141293
Tiivistelmä
Ketterät organisaatiot ja toimintatavat ovat lähtöisin ohjelmistokehityksestä, mutta nykyään ketterä on levinnyt myös muille aloille ja etenkin viime vuosina myös finanssialalle. Vuonna 2019 OP Ryhmässä alettiin rakentaa ketterää organisaatiomallia ja toimintakulttuuria. Uudessa ketterässä organisaatiossa lähijohtajan roolille ei ollut olemassa valmista mallia, joten rooli on hakenut muotoaan ketterään siirtymisen jälkeen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lähijohtamista ketterässä asiantuntijaorganisaatiossa ja selvittää, miten tuota lähijohtajan roolia voitaisiin kehittää asiantuntijaorganisaatiossa nimenomaan asiantuntijatyön näkökulmasta. Tutkimuksen toimeksiantajana oli OP Ryhmään kuuluva Pohjola Vakuutus Oy.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Koska aihetta tutkittiin asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevien asiantuntijoiden näkökulmasta, kerättiin aineisto haastattelemalla kohdeorganisaatiossa työskentelevät asiantuntijat. Tämän jälkeen haastattelut litteroitiin. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset jaettiin neljään kategoriaan, ketteryyden mahdollistaviin asioihin, ketteryyttä estäviin asioihin, asiantuntijatyön huomioimiseen ja asiantuntijatyön lähijohtamisen puutteisiin. Tuloksista siis kävi ilmi sekä ketterään että asiantuntijatyön erityispiirteisiin positiivisella ja negatiivisella tavalla vaikuttavat tekijät lähijohtamisessa.
Tuloksilla saatiin vastattua hyvin tutkimuskysymyksiin ja tuloksista nousi esille konkreettisia, työelämää parantavia toimenpiteitä asiantuntijaorganisaation lähijohtajan roolin kehittämiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella roolia voidaan kehittää muun muassa sillä, että lähijohtaja tukee asiantuntijoita enemmän töiden priorisoinnissa ja työn hallinnassa, mahdollistaa ja varmistaa asiantuntijoiden osaamisen kehittymisen, antaa enemmän palautetta sekä ottaa suurempaa roolia työhyvinvoinnin ja ryhmäytymisen edistämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Koska aihetta tutkittiin asiantuntijaorganisaatiossa työskentelevien asiantuntijoiden näkökulmasta, kerättiin aineisto haastattelemalla kohdeorganisaatiossa työskentelevät asiantuntijat. Tämän jälkeen haastattelut litteroitiin. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset jaettiin neljään kategoriaan, ketteryyden mahdollistaviin asioihin, ketteryyttä estäviin asioihin, asiantuntijatyön huomioimiseen ja asiantuntijatyön lähijohtamisen puutteisiin. Tuloksista siis kävi ilmi sekä ketterään että asiantuntijatyön erityispiirteisiin positiivisella ja negatiivisella tavalla vaikuttavat tekijät lähijohtamisessa.
Tuloksilla saatiin vastattua hyvin tutkimuskysymyksiin ja tuloksista nousi esille konkreettisia, työelämää parantavia toimenpiteitä asiantuntijaorganisaation lähijohtajan roolin kehittämiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella roolia voidaan kehittää muun muassa sillä, että lähijohtaja tukee asiantuntijoita enemmän töiden priorisoinnissa ja työn hallinnassa, mahdollistaa ja varmistaa asiantuntijoiden osaamisen kehittymisen, antaa enemmän palautetta sekä ottaa suurempaa roolia työhyvinvoinnin ja ryhmäytymisen edistämisessä.