Dialogin avulla työhyvinvointia työorganisaatioon: kahden kunnan varhaiskasvatuspalveluiden yhteen liittäminen
Mäkelä, Janika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301131279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301131279
Tiivistelmä
Kehittämistyö seurasi Lappajärven kunnan varhaiskasvatuspalveluiden siirtymistä Alajärven kaupungin tuottamaksi vuonna 2022. Muutosprosessin aikana esimiehet ja henkilöstö osallistuivat erilaisiin tapaamisiin, joissa dialogisilla menetelmillä tuotettiin tietoa muutokseen liittyvistä asioista. Kehittämistyön tarkoitus oli ylläpitää ja tukea erityisesti Lappajärven varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja muutokseen liittyvien esimiesten työhyvinvointia tuottajavaihdoksen aikana ja heti sen jälkeen. Kehittämistyön tavoitteena oli erilaisia kehittämismenetelmiä käyttämällä luoda dialogia eri osapuolten välille muutoksen aikana.
Kehittämistyö sisältää vaikutteita tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta ja toimintatutkimuksesta. Aineistoa kerättiin ja henkilöstöä osallistettiin erilaisilla kehittämismenetelmillä. Aineistoa analysoitiin luokittelemalla ja teemoittelemalla. Myös sisällönanalyysiä käytettiin analysoinnin apuna.
SWOT-analyysillä (n=5) tehtiin esimiehille alkukartoitus. Sen tuloksissa nousi esille yhteistyön merkitys ja huoli toimintakulttuurien yhteensovittamisesta. Pyramidiharjoitukseen (n=16) osallistui Lappajärven varhaiskasvatushenkilöstö. Tuloksissa painotettiin yhteisiä käytäntöjä, tasapuolisuutta sekä tiedonkulun tärkeyttä. Learning cafe -menetelmällä (n≈80) suoritettuun aineistonkeruuseen osallistui koko tulevan yhteistyöalueen henkilöstö. Sen aineiston tuloksissa nousi esiin teemat: arvostava vuorovaikutus, riittävät resurssit, yhteiset kokoontumiset, avoimuus, tasapuolisuus sekä vastuu omasta toiminnasta. Lopuksi suoritettiin nettikysely (n=18) muutokseen osallistuneille. Vastauksissa osa koki, että resursseja oli varattu riittämättömästi sekä muutokseen, että työhön muutoksen jälkeen. Moitteita sai myös tiedottaminen. Sen sijaan vuorovaikutus koettiin arvostavaksi ja henkilöstö koki tulleensa tasapuolisesti kohdelluksi.
Tärkeää on huomioida muutoksessa vuorovaikutuksen laadukkuus ja arvostavuus. Esimiehiltä vaaditaan muutoksessa läsnäoloa ja tasapuolisuutta. Henkilöstön osallistaminen prosessin eri vaiheisiin luo hyvinvointia niin muutoksen aika kuin sen jälkeenkin.
Kehittämistyö sisältää vaikutteita tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta ja toimintatutkimuksesta. Aineistoa kerättiin ja henkilöstöä osallistettiin erilaisilla kehittämismenetelmillä. Aineistoa analysoitiin luokittelemalla ja teemoittelemalla. Myös sisällönanalyysiä käytettiin analysoinnin apuna.
SWOT-analyysillä (n=5) tehtiin esimiehille alkukartoitus. Sen tuloksissa nousi esille yhteistyön merkitys ja huoli toimintakulttuurien yhteensovittamisesta. Pyramidiharjoitukseen (n=16) osallistui Lappajärven varhaiskasvatushenkilöstö. Tuloksissa painotettiin yhteisiä käytäntöjä, tasapuolisuutta sekä tiedonkulun tärkeyttä. Learning cafe -menetelmällä (n≈80) suoritettuun aineistonkeruuseen osallistui koko tulevan yhteistyöalueen henkilöstö. Sen aineiston tuloksissa nousi esiin teemat: arvostava vuorovaikutus, riittävät resurssit, yhteiset kokoontumiset, avoimuus, tasapuolisuus sekä vastuu omasta toiminnasta. Lopuksi suoritettiin nettikysely (n=18) muutokseen osallistuneille. Vastauksissa osa koki, että resursseja oli varattu riittämättömästi sekä muutokseen, että työhön muutoksen jälkeen. Moitteita sai myös tiedottaminen. Sen sijaan vuorovaikutus koettiin arvostavaksi ja henkilöstö koki tulleensa tasapuolisesti kohdelluksi.
Tärkeää on huomioida muutoksessa vuorovaikutuksen laadukkuus ja arvostavuus. Esimiehiltä vaaditaan muutoksessa läsnäoloa ja tasapuolisuutta. Henkilöstön osallistaminen prosessin eri vaiheisiin luo hyvinvointia niin muutoksen aika kuin sen jälkeenkin.