RAVITSEMUKSEN MERKITYS VUOROTYÖSSÄ : Ravintolassa työskentelevien ruokailutottumukset ja ravinnonsaanti
Högbacka, Hanna (2014)
Högbacka, Hanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912197
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ravintolassa kaksivuorotyössä työskentelevien ihmisten ravitsemusta. Ravitsemus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyteen, elämänlaatuun, jaksamiseen ja työkykyyn. Erityisesti vuorotyötä tekevien tulisi kiinnittää huomiota ravinnon saantiin sekä sen laatuun, sillä vuorotyö itsessään on monien vakavien sairauksien riskitekijä. Oikeanlaisella ravitsemuksella voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä sairauksien ilmaantumista. Työn tarkoituksena oli lisätä osallistujien tietoisuutta terveellisen ravitsemuksen merkityksestä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta sekä sen vaikutuksista sairauksien ehkäisyssä. Vuorotyötä tehdään Suomessa nykyisin jo niin paljon, että sen mahdollisilla terveysvaikutuksilla voidaan katsoa olevan taloudellista merkitystä.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylässä sijaitsevassa ruokaravintolassa 17. -30.3.2014 ja siihen osallistui seitsemän henkilöä. Osallistujien ravinnon saantia selvitettiin ruokapäiväkirjojen avulla, joita he pitivät kolmen työpäivän ja yhden vapaapäivän ajan. Saatuja tuloksia verrattiin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, jotta nähtiin, poikkeaako vuorotyötä tekevien ravinnon saanti suosituksista. Tuloksia verrattiin myös Finravinto2012- tutkimukseen, jotta selviäisi, onko vuorotyötä tekevien ruokavaliossa eroa keskimääräiseen suomalaiseen ruokavalioon verrattuna. Osallistujien ravinnon saantia verrattiin myös työ- ja vapaapäivien välillä.
Tutkimuksen tuloksista oli havaittavissa, että lähes kaikki osallistujat saivat ruokavaliostaan liian paljon kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria ravitsemussuosituksiin verrattuna. Vuorotyötä tekevien ruokavalio poikkesi myös jonkin verran keskimääräisestä suomalaisten työikäisten ruokavaliosta Finravinto2012-tutkimukseen verrattuna. Työpäivinä osallistujien energian saanti näytti olevan suurempaa kuin vapaapäivinä. Työpäivinä osallistujien energiaravintoaineiden saantiosuudet olivat kauempana ravitsemussuosituksista, kuin vapaapäivinä.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylässä sijaitsevassa ruokaravintolassa 17. -30.3.2014 ja siihen osallistui seitsemän henkilöä. Osallistujien ravinnon saantia selvitettiin ruokapäiväkirjojen avulla, joita he pitivät kolmen työpäivän ja yhden vapaapäivän ajan. Saatuja tuloksia verrattiin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, jotta nähtiin, poikkeaako vuorotyötä tekevien ravinnon saanti suosituksista. Tuloksia verrattiin myös Finravinto2012- tutkimukseen, jotta selviäisi, onko vuorotyötä tekevien ruokavaliossa eroa keskimääräiseen suomalaiseen ruokavalioon verrattuna. Osallistujien ravinnon saantia verrattiin myös työ- ja vapaapäivien välillä.
Tutkimuksen tuloksista oli havaittavissa, että lähes kaikki osallistujat saivat ruokavaliostaan liian paljon kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria ravitsemussuosituksiin verrattuna. Vuorotyötä tekevien ruokavalio poikkesi myös jonkin verran keskimääräisestä suomalaisten työikäisten ruokavaliosta Finravinto2012-tutkimukseen verrattuna. Työpäivinä osallistujien energian saanti näytti olevan suurempaa kuin vapaapäivinä. Työpäivinä osallistujien energiaravintoaineiden saantiosuudet olivat kauempana ravitsemussuosituksista, kuin vapaapäivinä.