Facebook-sivujen hyödyntäminen palveluohjauksessa : Case: Palvelupiste Kastellin lasten ja nuorten palvelut
Vepsäläinen, Laura (2014)
Vepsäläinen, Laura
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060912278
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka lasten ja nuorten Facebook-‐sivuja voidaan hyödyntää alle kouluikäisten lasten vanhempien palveluohjauksessa. Työn toisena tavoitteena oli tuoda esille, kuinka muut Suomen kaupungit hyödyntävät Facebookia varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee palveluohjausta työmenetelmänä ja sosiaalista mediaa yhteiskunnassa. Opinnäytetyön tutkimus koostui kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta.
Kvantitatiivisella tutkimuksella selvitettiin käyttäjien tarpeita lasten ja nuorten palveluiden Facebook-‐sivuista, joiden pohjalta esitettiin kehittämisideoita Facebook-sivujen hyödyntämiseen palveluohjauksessa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä puolistrukturoitua kyselylomaketta.
Kysely oli avoinna 3.4.–13.4.2014 välisen ajan ja siihen vastasi 58 henkilöä. Kohderyhmänä olivat alle kouluikäisten lasten vanhemmat Hämeenlinnassa, koska he ovat lasten ja nuorten palveluiden pääasiallinen kohderyhmä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan sanoa,että Facebook-sivuja voidaan hyödyntää alle kouluikäisten lasten vanhempien palveluohjauksessa tiedotus-ja viestintäkanavana. Tuloksien pohjalta nousseita kehittämisideoita Facebook-sivuille ovat tapahtumakalenteri ja chat-palvelu. Näiden lisäksi kehittämisideoina esitetään videoiden, kuvien sekä ohjekirjan käyttäminen tuki- ja palveluhakemuksista tiedottamiseen ja täyttämiseen.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin piilohavainnoimalla helmikuussa Oulun, Helsingin, Hämeenlinnan, Rauman ja Alavuden kaupunkien sekä Hämeenkyrön kunnan Facebook-sivujen sisältöä. Kehittämisideoina havainnoinnin tulosten perusteella ovat kohderyhmälle ajankohtaisten uutisten esille tuominen ja ladattavat oppaat.
Kvantitatiivisella tutkimuksella selvitettiin käyttäjien tarpeita lasten ja nuorten palveluiden Facebook-‐sivuista, joiden pohjalta esitettiin kehittämisideoita Facebook-sivujen hyödyntämiseen palveluohjauksessa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä puolistrukturoitua kyselylomaketta.
Kysely oli avoinna 3.4.–13.4.2014 välisen ajan ja siihen vastasi 58 henkilöä. Kohderyhmänä olivat alle kouluikäisten lasten vanhemmat Hämeenlinnassa, koska he ovat lasten ja nuorten palveluiden pääasiallinen kohderyhmä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan sanoa,että Facebook-sivuja voidaan hyödyntää alle kouluikäisten lasten vanhempien palveluohjauksessa tiedotus-ja viestintäkanavana. Tuloksien pohjalta nousseita kehittämisideoita Facebook-sivuille ovat tapahtumakalenteri ja chat-palvelu. Näiden lisäksi kehittämisideoina esitetään videoiden, kuvien sekä ohjekirjan käyttäminen tuki- ja palveluhakemuksista tiedottamiseen ja täyttämiseen.
Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin piilohavainnoimalla helmikuussa Oulun, Helsingin, Hämeenlinnan, Rauman ja Alavuden kaupunkien sekä Hämeenkyrön kunnan Facebook-sivujen sisältöä. Kehittämisideoina havainnoinnin tulosten perusteella ovat kohderyhmälle ajankohtaisten uutisten esille tuominen ja ladattavat oppaat.