The Need for German and Other Foreign Language Skills in the Jakobstad Region

Abstract

Has English taken over or is there still a need for knowing other languages in business? This thesis explores the need for foreign languages in the Jakobstad Region – a region with a relatively small population situated on the west coast of Finland and with an annual export value of approximately two billion euros. This value can be translated into about 36 500 euros per capita. Because Germany is Finland’s most important business partner, the thesis focuses on the German language in particular. However, all languages apart from English and Finland's domestic languages are within the scope of the study. The English language will, however, be discussed in its role as a lingua franca.

The theoretical framework and terminology mainly originate from Vandermeeren’s contributions to the research field. Due to a significant research gap within the field, no similar study has been found. In its essence, the study is qualitative and descriptive. The empirical material consists of five interviews with representatives from export companies based in the five municipalities that together form the Jakobstad Region. The represented companies are Baltic Yachts, Ekeri, Fluid-Bag, Mirka and Rani Plast.

The findings of the performed needs assessment include indications of several different needs for foreign languages within the Jakobstad Region. Regarding the German language specifically, it can be concluded that all participating companies have some sort of a relationship with Germany. The majority of the contact with German-speaking customers is handled by German business partners, whereas some of the companies maintain relationships with their German-speaking customers directly from their office in the Jakobstad Region.

The findings show that foreign language skills bring a competitive advantage when it comes to 1) sales, 2) recruitment and 3) to the individual employee’s career prospects. The companies mainly experience a need for foreign languages in informal contexts and close contact with customers. Most interviewees were of the opinion that basic skills can be utilised – not only advanced skills. Both oral and written skills were seen as equally important. The need for cultural competence was highlighted by several interviewees and can therefore be considered an essential business skill.

Har engelskan tagit över eller finns det fortfarande behov av att kunna andra språk inom affärslivet? Föreliggande examensarbete undersöker behovet av främmande språk i Jakobstadsregionen – en till befolkningsmängden sett liten region på Finlands västkust. Regionen har ett årligt exportvärde på närmare två miljarder euro, vilket låter sig omvandlas till ett värde på cirka 36 500 euro per capita. Eftersom Tyskland är Finlands viktigaste exportpartner fokuserar undersökningen på det tyska språket i synnerhet, men alla språk exklusive engelska och de inhemska språken är inom ramen för undersökningen. Engelskan blir dock diskuterad i rollen som ett lingua franca.

Det teoretiska ramverket och terminologin baserar sig främst på Vandermeerens bidrag till forskningsfältet. Med anledning av en betydande forskningslucka inom fältet har ännu ingen motsvarande forskning låtit sig hittas. Till sin natur är undersökningen kvalitativ och deskriptiv. Det empiriska materialet består av fem intervjuer som har hållits med representanter från exportföretag baserade i Jakobstadsregionens fem kommuner. De företrädda företagen är Baltic Yachts, Ekeri, Fluid-Bag, Mirka och Rani Plast.

Bland resultaten av den behovsanalys som utförts framgår indikationer för flera olika typer av behov av främmande språk i Jakobstadsregionen. När det gäller det tyska språket specifikt har samtliga företrädda företag en relation till Tyskland. Majoriteten av kontakterna till tyskspråkiga kunder handhas av tyska businesspartners, medan några av företagen sköter relationerna till sina tyskspråkiga kunder direkt via kontoret i Jakobstadsregionen.

Av resultaten går det att konstatera att färdigheter i främmande språk utgör en konkurrensfördel när det kommer till 1) företagens försäljning, 2) företagens rekryteringar samt 3) individens karriärmöjligheter. Det är främst i informella sammanhang och i kundnära arbete som företagen upplever sig ha behov av språkfärdigheter. De flesta av informanterna var också av åsikten att det går att dra nytta av basfärdigheter i språk och inte enbart av avancerade färdigheter. Både muntliga och skriftliga färdigheter ansågs vara viktiga att behärska – ingen av dessa upplevdes som viktigare än den andra. Behovet av kulturell kompetens lyftes fram av flera informanter och kan därmed konstateras vara en betydelsefull färdighet att besitta inom affärslivet.

Onko englanti saanut ylivallan, vai tarvitaanko edelleen muiden kielten osaamista liike-elämässä? Tässä tutkielmassa tarkastellaan vieraiden kielten tarvetta Pietarsaaren seudulla, joka on asukaslukuun nähden pieni alue Suomen länsirannikolla. Seudun vuotuinen vientiarvo on lähes kaksi miljardia euroa, eli noin 36 500 euroa asukasta kohden. Koska Saksa on Suomen tärkein liikekumppani, tutkimuksessa keskitytään erityisesti saksan kieleen. Tutkimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin kaikki kielet, lukuun ottamatta englantia ja kotimaisia kieliä. Englannin kielestä puhutaan kuitenkin lingua franca -roolissa.

Teoreettinen viitekehys ja terminologia perustuvat pääasiassa Vandermeerin panokseen alalla. Koska alalla on merkittävä tutkimusaukko, vastaavaa tutkimusta ei ole vielä löydetty. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja kuvaileva. Empiirinen aineisto koostuu viidestä haastattelusta, jotka on tehty Pietarsaaren seudun viidessä kunnassa sijaitsevien vientiyritysten edustajien kanssa. Edustettuina ovat Baltic Yachts, Ekeri, Fluid-Bag, Mirka ja Rani Plast.

Tarveanalyysin tuloksista käy ilmi, että Pietarsaaren seudulla on useita erityyppisiä vieraiden kielten tarpeita. Saksan kielen osalta voidaan todeta, että kaikilla edustettuina olevilla yrityksillä on suhde Saksaan. Suurin osa saksankielisten asiakkaiden yhteydenpidosta hoidetaan saksalaisten liikekumppaneiden kautta, mutta osa yrityksistä hoitaa suhteet saksankielisiin asiakkaisiinsa suoraan Pietarsaaren seudulla sijaitsevan toimiston kautta.

Tulokset osoittavat, että vieraiden kielten taito on kilpailuetu 1) yrityksen myynnin, 2) yrityksen rekrytoinnin ja 3) yksilön uramahdollisuuksien kannalta. Yritykset väittävät tarvitsevansa kielitaidon lähinnä epävirallisissa yhteyksissä ja asiakastapaamisissa. Useimmat informantit olivat myös sitä mieltä, että on mahdollista hyötyä peruskielitaidosta eikä vain edistyneestä kielitaidosta. Sekä suullisia että kirjallisia taitoja pidettiin tärkeinä – kumpaakaan ei pidetty toista tärkeämpänä. Useat informantit korostivat kulttuurisen osaamisen tarvetta, ja sitä voidaankin pitää tärkeänä taitona, joka on hyvä hallita liike-elämässä.

Hat English die Oberhand gewonnen oder besteht noch der Bedarf an anderen Sprachen im Wirtschaftsleben? Die vorliegende Masterarbeit untersucht den Bedarf an Fremdsprachen in der Region Jakobstad – einer bevölkerungsmäßig kleinen Region an der Westküste Finnlands. Der jährliche Exportwert der Region beträgt fast zwei Milliarden Euro, was einem Wert von etwa 36 500 Euro pro Kopf entspricht. Weil Deutschland der wichtigste Handelspartner Finnlands ist, konzentriert sich die Untersuchung insbesondere auf die deutsche Sprache, aber alle Sprachen – außer dem Englischen und den einheimischen Sprachen – sind im Rahmen der Untersuchung. Das Englische wird jedoch als Lingua franca diskutiert.

Die theoretische Grundlage und Terminologie basieren hauptsächlich auf den Beiträgen von Vandermeeren zu diesem Forschungsbereich. Aufgrund einer erheblichen Forschungslücke wurde bisher noch keine entsprechende Forschung gefunden. Die Untersuchung ist ihrem Wesen nach qualitativ und deskriptiv. Das empirische Material besteht aus fünf Interviews, die mit Repräsentanten aller fünf Kommunen der Region durchgeführt worden sind.

Als Ergebnis dieser durchgeführten Bedarfsanalyse wurden Indikationen mehrerer Arten von Bedarfen an Fremdsprachen in der Region Jakobstad gefunden. Wenn es um die deutsche Sprache geht, haben sämtliche repräsentierte Unternehmen eine Geschäftsbeziehung nach Deutschland: Die Majorität dieser deutschsprachigen Kontakte wird von deutschen Geschäftspartnern gepflegt, während einige von den finnischen Unternehmen selbst die Kontakte nach Deutschland pflegen.

Auf Basis der Ergebnisse ist festzustellen, dass Fremdsprachenfähigkeiten drei Typen von Wettbewerbsvorteilen bringen: Sie bringen Vorteile, wenn es um 1) den Verkauf, 2) die Rekrutierung und auch wenn es um 3) die individuellen Berufsaussichten geht. Die Erfahrung der Unternehmen ist, dass Fremdsprachenfähigkeiten vor allem in informellen Kontexten und in Kundenservice benötigt werden. Die Mehrheit der Informanten war auch der Meinung, dass Grundkenntnisse nützlich sein können, und zwar nicht nur fortgeschrittene Kenntnisse. Sowohl mündliche als auch schriftliche Kommunikationsfähigkeiten wurden für wichtig gehalten. Der Bedarf nach Kulturkompetenz wurde von mehreren Informanten hervorgehoben, weswegen diese Kompetenz als eine wichtige Fähigkeit im Geschäftsleben angesehen wird.