Hoitohenkilöstön asenteet epävakaan persoonallisuushäiriön omaavaa potilasta kohtaan mielenterveystyössä
Park, Miko; Tieaho, Tomas (2023)
Park, Miko
Tieaho, Tomas
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301261653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301261653
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilöstön asenteita epävakaan persoonallisuushäiriön omaavaa potilasta kohtaan mielenterveystyössä aiheeseen liittyvien tutkimusten pohjalta. Opinnäytetyön kysymyksenä oli: ”minkälaisia asenteita hoitohenkilöstöllä on ja miten ne vaikuttavat hoitosuhteeseen?” Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilöstön asenteista epävakaan persoonallisuushäiriön omaavaa potilasta kohtaan, jota hoitohenkilöstö ja opiskelijat voisivat hyödyntää reflektoidessaan omaa suhtautumistaan kyseistä potilasryhmää kohtaan. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tulokset analysoitiin induktiivisella analyysillä.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan ilmeni, että hoitohenkilöstöllä on erilaisia asenteita ja tuntemuksia epävakaan persoonallisuushäiriön omaavaa potilasta kohtaan, jotka vaikuttavat hoitotyöhön ja hoitosuhteeseen. Hoitohenkilöstöllä on erilaisia negatiivisia asenteita, kuten turhautumista, kielteisiä ennakkoluuloja ja tuskastumista. Toisaalta hoitohenkilöstöllä on myös positiivisia asenteita, joilla on merkitystä hoitosuhteen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen, kuten huumorintaju, tuomitsemattomuus ja empaattisuus. Hoitohenkilöstöllä saattaa käyttää erinäisiä suojautumismekanismeja, kuten etääntymistä. Työkokemuksella ja erityiskoulutuksilla on myönteinen vaikutus hoitohenkilöstön asenteisiin. Tulokset ammattiryhmien välillä eivät ole yksiselitteisiä, mutta sairaanhoitajilla näyttäisi kuitenkin olevan negatiivisimmat asenteet.
Epävakaan persoonallisuushäiriön omaavan potilaan hoitoa ja hoitohenkilöstön asenteita voisi kehittää siten, että järjestettäisiin enemmän erityiskoulutuksia epävakaan persoonallisuushäiriön omaavan potilaan hoidosta hoitohenkilöstölle mielenterveystyössä. Erityiskoulutuksesta voisi olla hyötyä myös muille terveydenalan ammattilaisille, jotka ovat tekemisissä epävakaan persoonallisuushäiriön kanssa. Mielenterveystyötä tekevien olisi tärkeää myös itsenäisesti pohtia omia asenteita potilaita kohtaan. Riittävät resurssit antaisivat paremmat edellytykset toteuttaa laadukasta hoitotyötä. Tutkimusta aiheesta tarvittaisiin lisää. Jatkossa olisi erityisen tärkeää myös tutkia enemmän asenteita persoonallisuushäiriöitä kohtaan muussa kuin mielenterveystyössä.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan ilmeni, että hoitohenkilöstöllä on erilaisia asenteita ja tuntemuksia epävakaan persoonallisuushäiriön omaavaa potilasta kohtaan, jotka vaikuttavat hoitotyöhön ja hoitosuhteeseen. Hoitohenkilöstöllä on erilaisia negatiivisia asenteita, kuten turhautumista, kielteisiä ennakkoluuloja ja tuskastumista. Toisaalta hoitohenkilöstöllä on myös positiivisia asenteita, joilla on merkitystä hoitosuhteen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen, kuten huumorintaju, tuomitsemattomuus ja empaattisuus. Hoitohenkilöstöllä saattaa käyttää erinäisiä suojautumismekanismeja, kuten etääntymistä. Työkokemuksella ja erityiskoulutuksilla on myönteinen vaikutus hoitohenkilöstön asenteisiin. Tulokset ammattiryhmien välillä eivät ole yksiselitteisiä, mutta sairaanhoitajilla näyttäisi kuitenkin olevan negatiivisimmat asenteet.
Epävakaan persoonallisuushäiriön omaavan potilaan hoitoa ja hoitohenkilöstön asenteita voisi kehittää siten, että järjestettäisiin enemmän erityiskoulutuksia epävakaan persoonallisuushäiriön omaavan potilaan hoidosta hoitohenkilöstölle mielenterveystyössä. Erityiskoulutuksesta voisi olla hyötyä myös muille terveydenalan ammattilaisille, jotka ovat tekemisissä epävakaan persoonallisuushäiriön kanssa. Mielenterveystyötä tekevien olisi tärkeää myös itsenäisesti pohtia omia asenteita potilaita kohtaan. Riittävät resurssit antaisivat paremmat edellytykset toteuttaa laadukasta hoitotyötä. Tutkimusta aiheesta tarvittaisiin lisää. Jatkossa olisi erityisen tärkeää myös tutkia enemmän asenteita persoonallisuushäiriöitä kohtaan muussa kuin mielenterveystyössä.