Eettisesti laadukkaan potilasohjauksen edistäminen; Näkökulmana lääkehoidon ja jatkohoidon ohjaus sairaalassa
Isotalo, Jenni (2023)
Isotalo, Jenni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301301841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301301841
Tiivistelmä
Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Potilasohjaus on tärkeä osa hoitotyötä, ja siihen kuluu merkittävä osa hoitajan työajasta. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata, mitkä asiat edistävät ja tukevat eettisesti laadukasta potilasohjausta sairaalassa, ja mitä haasteita siihen liittyy. Opinnäytetyön tavoite on tuottaa tietoa eettisesti laadukkaan potilasohjauksen edistämisen tueksi.
Erään sairaanhoitopiirin keskussairaalassa on toteutettu potilaspalautekyselyjä, joiden avulla on pyritty selvittämään potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon. Näiden kyselyjen tulosten perusteella valittiin opinnäytetyön tarkastelun kohteiksi sairaalassa tapahtuva lääkehoidon ohjaus ja jatkohoidon ohjaus. Kahdelle keskussairaalan osastonhoitajalle toteutettiin teemahaastattelut, jotka litteroitiin ja analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysimenetelmän avulla.
Toimiva yhteistyö eri tahojen välillä, suunnitelmallinen ja järjestelmällinen toiminta sekä selkeät ja yhtenäiset toimintatavat tukevat eettisesti laadukkaan potilasohjauksen toteutumista. Haasteita ohjaukseen tuovat erityisesti tiedonkulun tai kommunikaation ongelmat eri tahojen välillä sekä hoitoalan henkilöstö- ja resurssipula ja siitä johtuva kiire. Inhimillisyys ja kunnioittava suhtautuminen potilaaseen ja tämän läheisiin ovat tärkeitä eettisesti laadukasta potilasohjausta tukevia arvoja. Potilaan kokonaistilanteen yksilöllinen huomioiminen on tärkeää ohjauksen onnistumisen kannalta: esimerkiksi potilaan oma motivaatio, kyvyt ja käytettävissä olevat voimavarat sekä potilaan ikä vaikuttavat siihen, minkä verran ohjausta ja millaista ohjausta potilas tarvitsee. Läheisten rooli ohjauksessa on merkittävä.
Terveydenhuollon eettiset periaatteet ovat hyvin sisäistettyjä. Eettisesti laadukkaan potilasohjauksen toteuttamisen haasteet näyttäisivät olevan seurausta erityisesti palvelurakenteeseen ja resursseihin liittyvistä ongelmista. Tulevaisuudessa on tärkeä kehittää yhteistyön sujuvuutta eri tahojen välillä. Eri ohjausmenetelmien, kuten teach-back -ohjausmenetelmän hyödyntämistä voitaisiin joissakin tapauksissa arvioida.
Erään sairaanhoitopiirin keskussairaalassa on toteutettu potilaspalautekyselyjä, joiden avulla on pyritty selvittämään potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon. Näiden kyselyjen tulosten perusteella valittiin opinnäytetyön tarkastelun kohteiksi sairaalassa tapahtuva lääkehoidon ohjaus ja jatkohoidon ohjaus. Kahdelle keskussairaalan osastonhoitajalle toteutettiin teemahaastattelut, jotka litteroitiin ja analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysimenetelmän avulla.
Toimiva yhteistyö eri tahojen välillä, suunnitelmallinen ja järjestelmällinen toiminta sekä selkeät ja yhtenäiset toimintatavat tukevat eettisesti laadukkaan potilasohjauksen toteutumista. Haasteita ohjaukseen tuovat erityisesti tiedonkulun tai kommunikaation ongelmat eri tahojen välillä sekä hoitoalan henkilöstö- ja resurssipula ja siitä johtuva kiire. Inhimillisyys ja kunnioittava suhtautuminen potilaaseen ja tämän läheisiin ovat tärkeitä eettisesti laadukasta potilasohjausta tukevia arvoja. Potilaan kokonaistilanteen yksilöllinen huomioiminen on tärkeää ohjauksen onnistumisen kannalta: esimerkiksi potilaan oma motivaatio, kyvyt ja käytettävissä olevat voimavarat sekä potilaan ikä vaikuttavat siihen, minkä verran ohjausta ja millaista ohjausta potilas tarvitsee. Läheisten rooli ohjauksessa on merkittävä.
Terveydenhuollon eettiset periaatteet ovat hyvin sisäistettyjä. Eettisesti laadukkaan potilasohjauksen toteuttamisen haasteet näyttäisivät olevan seurausta erityisesti palvelurakenteeseen ja resursseihin liittyvistä ongelmista. Tulevaisuudessa on tärkeä kehittää yhteistyön sujuvuutta eri tahojen välillä. Eri ohjausmenetelmien, kuten teach-back -ohjausmenetelmän hyödyntämistä voitaisiin joissakin tapauksissa arvioida.