Itsemääräämisoikeus tehostetussa palveluasumisessa: henkilökunnan kokemana
Matilainen, Mikko; Ruotsalainen, Yeshi (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021937
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Mehiläisen ykköskotien yhden yksikön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla tehostetussa palveluasumisessa työskentelevän henkilökunnan kokemuksia asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Tavoitteena oli tuoda esiin itsemääräämisoikeuden toteutumisen haasteita ja hyväksi koettuja keinoja, jotka vahvistavat itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu menetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Kysely on toteutettu Wepropol –nettilinkin kautta, joka välitettiin vastaajille sähköpostin välityksellä. Kysely oli suunnattu Ykköskotien yhden yksikön henkilökunnalle. Kyselyyn vastaajat vastasivat anonyymina. Kysely sisälsi kolme monivalinta taustakysymystä, jossa kysyttiin ammattia, sukupuolta ja työkokemusta. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä oli yhdeksän, joista seitsemän oli avoimia kysymyksiä ja kaksi tarkentavaa monivalintakysymystä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tehostetusta palveluasumisesta, itse- määräämisoikeutta ohjaavasta lainsäädännöstä, mielenterveys- ja päihdekuntoutujan päätöksenteko- ja toimintakyvystä sekä henkilökunnan kokemuksista tehostetussa palveluasumisessa.
Tutkimukseen vastanneista henkilökunnan jäsenistä suurin osa koki asukkaiden olevan tietoisia omasta itsemääräämisoikeudestaan. Asukkaat käyttivät itsemääräämisoikeuttaan arkisissa asioissa kuten lääkehoidossa, ruokailussa, siivoamisessa ja omaan hygieniaansa liittyvissä asioissa. Asukkaiden päätöksentekokyky vaihteli paljon yksilöiden välillä, johon vaikuttavimpana tekijänä nousi psyykkinen vointi. Henkilökunta varmisti asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen kysymällä, keskustelemalla, kuuntelemalla asukasta. Kaikki henkilökunnan jäsenet joutuivat rajoittamaan asukasta yleensä turvatakseen asukkaan omaa henkeä tai terveyttä. Ristiriita ja rajoitus tilanteissa asukkaan kanssa keskusteleminen nousi tutkimuksessa vahvasti esiin henkilökunnan osalta.
Toiminnan kehityskohteita nousi paljon esiin henkilökunnan osalta. Yleisimmiksi kehityskohteiksi esiin tuli asukkaiden mukaan ottaminen kuntoutumisen suunnitteluun ja työryhmän yhteinen linja päätöksenteon osalta.
Asiasanat: tehostettu palveluasuminen, itsemääräämisoikeus, päätöksentekokyky, mielenterveys
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruu menetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Kysely on toteutettu Wepropol –nettilinkin kautta, joka välitettiin vastaajille sähköpostin välityksellä. Kysely oli suunnattu Ykköskotien yhden yksikön henkilökunnalle. Kyselyyn vastaajat vastasivat anonyymina. Kysely sisälsi kolme monivalinta taustakysymystä, jossa kysyttiin ammattia, sukupuolta ja työkokemusta. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä oli yhdeksän, joista seitsemän oli avoimia kysymyksiä ja kaksi tarkentavaa monivalintakysymystä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tehostetusta palveluasumisesta, itse- määräämisoikeutta ohjaavasta lainsäädännöstä, mielenterveys- ja päihdekuntoutujan päätöksenteko- ja toimintakyvystä sekä henkilökunnan kokemuksista tehostetussa palveluasumisessa.
Tutkimukseen vastanneista henkilökunnan jäsenistä suurin osa koki asukkaiden olevan tietoisia omasta itsemääräämisoikeudestaan. Asukkaat käyttivät itsemääräämisoikeuttaan arkisissa asioissa kuten lääkehoidossa, ruokailussa, siivoamisessa ja omaan hygieniaansa liittyvissä asioissa. Asukkaiden päätöksentekokyky vaihteli paljon yksilöiden välillä, johon vaikuttavimpana tekijänä nousi psyykkinen vointi. Henkilökunta varmisti asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen kysymällä, keskustelemalla, kuuntelemalla asukasta. Kaikki henkilökunnan jäsenet joutuivat rajoittamaan asukasta yleensä turvatakseen asukkaan omaa henkeä tai terveyttä. Ristiriita ja rajoitus tilanteissa asukkaan kanssa keskusteleminen nousi tutkimuksessa vahvasti esiin henkilökunnan osalta.
Toiminnan kehityskohteita nousi paljon esiin henkilökunnan osalta. Yleisimmiksi kehityskohteiksi esiin tuli asukkaiden mukaan ottaminen kuntoutumisen suunnitteluun ja työryhmän yhteinen linja päätöksenteon osalta.
Asiasanat: tehostettu palveluasuminen, itsemääräämisoikeus, päätöksentekokyky, mielenterveys