Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Yrkeshögskolan Arcada
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Yrkeshögskolan Arcada
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Teamresiliens inverkan på vårdkvaliteten

Koskinen, Jonatan; Laakso, Marco; Sirén, Laura (2022)

 
Avaa tiedosto
Koskinen_Laakso_Siren.pdf (475.3Kt)
Lataukset: 


Koskinen, Jonatan
Laakso, Marco
Sirén, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021954
Tiivistelmä
Vårdbranschen är under ständig utveckling samtidigt som resurserna minskas. Vårdkedjan består ofta av flera enskilda yrkespersoner, som tillsammans bildar ett sjukvårdsteam. En av nyckelfaktorerna i att säkerställa god vårdkvalitet genom hela vårdkedjan är att vårdteamen är resilienta och därmed klarar av att ge god vård även under press. Syftet med detta arbete är att undersöka sambandet mellan teamresiliens och god vård. Forskningsfrågan är: Vilken betydelse har teamresiliens för vårdkvaliteten och patientsäkerheten inom sjukvården? Som teoretisk referensram behandlas kommunikationsteori och kommunikationsmetodiken CRM (“Crew Resource Management”). CRM används för att säkerställa en tydlig och öppen kommunikation inom ett team för att förebygga och upptäcka möjliga fel. Som metod för undersökningen används en litteraturstudie med induktiv ansats. I undersökningen inkluderas åtta tidigare forskningsrapporter inom teamresiliens, och andra begrepp inom resiliens behandlas inte. Insamlingen av data sker via databaser som EBSCO, PubMed och Google Scholar. Data analyseras med hjälp av metoden kvalitativ innehållsanalys. I analysen observerades att tidigare forskning inom teamresiliens är begränsad och forskning har gjorts mest inom specifika branscher och sektorer, som exempelvis inom olika sportgrenar (Chapman et al. 2020). Forskning av Alliger et al. (2015), Duncan (2019) och Varajão et al. (2021) presenterar bakomliggande faktorer som skapar och förklarar teamresiliens. Alla dessa forskare är eniga om att teamresiliens är ett mångfacetterat koncept med flera underliggande faktorer. Baserat på resultaten från analysen konstateras att det inte finns någon forskning som direkt påvisar att teamresiliens förbättrar vårdkvaliteten. Tidigare forskningen inom ämnesområdet tyder dock på att resilienta team har förmågan att hantera stressiga situationer, de är situationsmedvetna, identifierar och minimerar problem samt har en bra anpassningsförmåga i nödsituationer. Khalili et al. (2021) betonar också att teamresiliens är viktigt inom sjukvården eftersom misslyckat samarbete kan ha allvarliga följder. Slutsatsen av litteraturstudien är att teamresiliens kan anses vara viktigt för att vårdteam ska fungera optimalt och därmed rekommenderas fortsatt forskning inom ämnesområdet.
 
Terveydenhuoltoalaa kehitetään jatkuvasti, samalla kun resursseja vähennetään mikä aiheuttaa terveydenhuoltoon paljon paineita. Hoitoketju koostuu usein useista yksittäisistä ammattihenkilöistä, jotka yhdessä muodostavat hoitotiimin. Yksi avaintekijöistä laadun varmistamisessa hoitoketjussa on resilienssi tiimissä. Tämä mahdollistaa hyvän hoidon myös stressaavissa tilanteissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yhteys tiimiresilienssin ja hoidon laadussa. Tutkimuskysymys kuuluu: Mikä merkitys tiimiresilienssillä on hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kannalta terveydenhuollossa? Teoreettinen viitekehys käsittelee viestintäteoriaa ja viestintämetodologiaa CRM ("Crew Resource Management"). CRM viestintämetodologiaa käytetään varmistamaan selkeää ja avointa viestintää tiimin sisällä mahdollisten virheiden havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi. Tutkimuksen menetelmänä käytetään induktiivista kirjallisuustutkimusta sisältäen kahdeksan aikaisempaa tutkimusta tiimiresilienssistä, muita käsitteitä koskien resilienssiä ei käsitellä. Tiedot kerätään tietokantojen, kuten EBSCO, PubMed ja Google Scholarin kautta, jonka jälkeen ne analysoidaan kvalitatiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Analyysin perusteella todettiin, että tiimiresilienssiä on tutkittu rajallisesti ja käsitettä on tutkittu lähinnä tietyillä toimialoilla ja sektoreilla, kuten eri urheilulajeissa (Chapman ym. 2020). Alliger et al. (2015), Duncan (2019) ja Varajão et al. (2021) esittelevät taustatekijöitä, jotka luovat ja selittävät tiimiresilienssiä. Kaikki edellä mainitut tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että tiimiresilienssi on monitahoinen käsite, jossa on useita taustalla olevia tekijöitä. Analyysin tulosten perusteella todetaan, että ei ole olemassa tutkimusta, joka suoraan osoittaisi tiimiresilienssin parantavan hoidon laatua mutta aiempi tutkimus aiheesta osoittaa kuitenkin, että joustavilla tiimeillä on kyky käsitellä stressaavia tilanteita, he ovat tilannetietoisia, tunnistavat ja minimoivat ongelmat sekä sopeutuvat hyvin hätätilanteisiin. Khalili et al. (2021) korostaa myös, että tiimiresilienssi on tärkeää terveydenhuollossa, sillä epäonnistuneella yhteistyöllä voi olla vakavia seurauksia. Kirjallisuustutkimuksen johtopäätös on, että tiimiresilienssiä voidaan pitää tärkeänä hoitotiimien optimaalisen toiminnan kannalta ja siksi aihealueen lisätutkimusta suositellaan.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste