Työkyvyn tukeminen: Työntekijöiden toiveet ja sairaanhoitajan rooli työkyvyn tukijana
Helenius, Essi (2023)
Helenius, Essi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302011896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302011896
Tiivistelmä
Työkyvyn ongelmat aiheuttavat sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä, ja ovat näin ollen suuri kuluerä niin yhteiskunnalle, työnantajille kuin yksilölle itselleenkin. Työntekijän työkyky on tasapainottelua omien voimavarojen ja osaamisen sekä työn vaatimusten välillä. Liian vaativa työ, jatkuva kiire ja stressi, sekä suuri työmäärä voivat saada työntekijän uupumaan. Työkyvyn tukitoimilla voidaan ennaltaehkäistä työuupumista ja siitä seuraavia sairauspoissaoloja ja työelämästä pois putoamista. Tärkeimmät tukiprosessiin osallistuvat tahot ovat työntekijän lisäksi työnantaja ja työterveyshuolto.
Tarkoituksena oli selvittää, millaista tukea työntekijät toivovat työkyvyn ongelmiin ja miten työterveyshuollossa työskentelevä sairaanhoitaja voi osallistua työkyvyn tukemiseen. Toimeksiantajana toimi KUURAhanke, jossa on luotu kokonaisvaltainen työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti ja työn muokkauksen toimintamalli. KUURA-hankkeessa toteutettiin henkilöstölle suunnattu kysely, josta valittiin kaksi kysymystä, jotka koskivat työntekijöiden toiveita liittyen työssä jaksamisen tukemiseen. Näihin kysymyksiin vastasi 194 työntekijää. Aineistosta tehtiin laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jossa vastauksista nousseita toiveita luokiteltiin ja luotiin yhtenäisiä teemoja. Eniten tukea työntekijät toivoivat liittyen työn kuormittavuuteen (65,5 % tutkittavista) sekä esihenkilötyöhön (66,0 %). Koettiin, että työkykyä tukisivat rauhallisempi työtahti, riittävä määrä henkilöstöä ja sijaisia, riittävät tauot, ja huolellinen työvuorosuunnittelu. Esihenkilöiltä toivottiin riittävää tukea, vuorovaikutustaitoja, ohjausta, selkeää organisointia ja perehdytystä. Myös toimiva työympäristö, kuten ergonomian huomioiminen, apuvälineet ja viihtyisyys mainittiin työkykyä lisäävänä tekijänä (38,1 %). Työterveyshuollolta toivottiin säännöllisiä terveystarkastuksia ja koulutuksia hyvinvointiin liittyen ja työkykyä koettiin lisäävän myös tyhy-toiminta ja liikuntasetelit (27,9 %). Näiden lisäksi työkyvyn tukijana koettiin työyhteisö, ja sen toimivuus, avoimuus ja hyvä yleinen ilmapiiri
(53,1 %).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työkyvyn tukeminen on moniulotteinen prosessi, joka vaatii työntekijän tilanteeseen perehtymistä ja yksilöllisiä tukitoimia. Työterveyshuollossa työskentelevä sairaanhoitaja voisi edistää työntekijöiden työkykyä huomioimalla työkykyyn liittyviä tekijöitä säännöllisissä terveystarkastuksissa, tunnistamalla työn muokkauksen tarpeita, tekemällä yhteistyötä työnantajan kanssa, sekä järjestämällä työpaikoille koulutuksia hyvinvointiin liittyen.
Tarkoituksena oli selvittää, millaista tukea työntekijät toivovat työkyvyn ongelmiin ja miten työterveyshuollossa työskentelevä sairaanhoitaja voi osallistua työkyvyn tukemiseen. Toimeksiantajana toimi KUURAhanke, jossa on luotu kokonaisvaltainen työhön kytkeytyvän kuntoutuksen tietopaketti ja työn muokkauksen toimintamalli. KUURA-hankkeessa toteutettiin henkilöstölle suunnattu kysely, josta valittiin kaksi kysymystä, jotka koskivat työntekijöiden toiveita liittyen työssä jaksamisen tukemiseen. Näihin kysymyksiin vastasi 194 työntekijää. Aineistosta tehtiin laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jossa vastauksista nousseita toiveita luokiteltiin ja luotiin yhtenäisiä teemoja. Eniten tukea työntekijät toivoivat liittyen työn kuormittavuuteen (65,5 % tutkittavista) sekä esihenkilötyöhön (66,0 %). Koettiin, että työkykyä tukisivat rauhallisempi työtahti, riittävä määrä henkilöstöä ja sijaisia, riittävät tauot, ja huolellinen työvuorosuunnittelu. Esihenkilöiltä toivottiin riittävää tukea, vuorovaikutustaitoja, ohjausta, selkeää organisointia ja perehdytystä. Myös toimiva työympäristö, kuten ergonomian huomioiminen, apuvälineet ja viihtyisyys mainittiin työkykyä lisäävänä tekijänä (38,1 %). Työterveyshuollolta toivottiin säännöllisiä terveystarkastuksia ja koulutuksia hyvinvointiin liittyen ja työkykyä koettiin lisäävän myös tyhy-toiminta ja liikuntasetelit (27,9 %). Näiden lisäksi työkyvyn tukijana koettiin työyhteisö, ja sen toimivuus, avoimuus ja hyvä yleinen ilmapiiri
(53,1 %).
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työkyvyn tukeminen on moniulotteinen prosessi, joka vaatii työntekijän tilanteeseen perehtymistä ja yksilöllisiä tukitoimia. Työterveyshuollossa työskentelevä sairaanhoitaja voisi edistää työntekijöiden työkykyä huomioimalla työkykyyn liittyviä tekijöitä säännöllisissä terveystarkastuksissa, tunnistamalla työn muokkauksen tarpeita, tekemällä yhteistyötä työnantajan kanssa, sekä järjestämällä työpaikoille koulutuksia hyvinvointiin liittyen.