"Totuudella on monet kasvot" : työntekijöiden kokemuksia dialogisuudesta lastensuojelun erityisyksiköstä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia dialogisuudesta ja sen käytöstä lastensuojelun erityisyksikössä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä yksityisen valtakunnallisesti toimivan lastensuojelupalveluita tarjoavan yrityksen yhden lastensuojelun sijaishuoltoyksikön kanssa. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena ja aineistona käytettiin työntekijöiden kirjoitelmia. Aineisto analysoitiin sisällönlähtöisesti teemoittelemalla. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että yksikön työntekijät ymmärsivät dialogisuuden käsitteenä. Dialogisuuden käytön koettiin tukevan omaohjaajatyötä ja työskentelyä eri toimijoiden kanssa, sekä lisäävän yhteistä ymmärrystä ja päätösten perustelemista ja avoimuutta. Dialogisuus vaatii luottamusta, toisen kunnioittamista ja aitoa kohtaamista. Dialogisuuden käyttöä vaikeuttivat työntekijöiden ja asiakkaiden vaihtuvuus ja kiire. Vallan väärin käyttö, mustavalkoinen ajattelutapa ja toisen vähättely haittasivat dialogisuuden toteuttamista. Käyttöä puolestaan edesauttoivat erilaisten ihmisten hyväksyminen, puolueeton ilmapiiri, sekä työn rakenteet, jotka tukivat dialogisia keskusteluja, kuten työnohjaus ja kehityskeskustelut. Tutkimustulosten mukaan työntekijät odottivat esihenkilöiltä dialogisen johtamistavan käyttämistä ja se oli myös dialogisuuden toteuttamisen lähtökohta yksikössä. Työntekijät halusivat kehittyä dialogisuuden käytössä ja toivoivat siihen lisää koulutusta. Tulevaisuudessa voisi tutkia sitä, millaisia vaikutuksia covid-19-pandemialla oli dialogisuuden käytölle ja asiakkaan kohtaamiselle etäyhteyksien välityksellä. Myös dialogisuuden tukeminen vastaavissa tilanteissa digitaalisuuden keinoin ansaitsisi lisähuomiota. Lastensuojelun sijaishuollon laitoshoidon järjestämiseen liittyen olisi mielenkiintoista saada lisätietoa toiminnan teoreettisen viitekehyksen valintaan ja vaihtamiseen liittyvästä prosessista esimerkiksi työntekijöiden osaamisen kehittämisen ja johtamisen näkökulmista. Voidaan sanoa, että tässä tutkimuksessa tutkimustulokset vastasivat tutkimuskysymykseen. Tutkimustuloksissa oli yhteneväisyyttä aiemmin aiheesta tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Tämä kertoo dialogisuuden merkittävyydestä työssä, jossa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Tutkimuksen teoriaosuutta voidaan hyödyntää kohdeorganisaation lisäksi yrityksen muissa yksiköissä pohdittaessa dialogisuutta työryhmässä ja yksiköiden kehittämisessä.