Eri osapuolten kokemuksia tilannekeskukselta ensihoidolle ohjautuvista kiireettömistä ensihoitotehtävistä
Toivonen, Mikko (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302072139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302072139
Tiivistelmä
Tilannekeskustoiminta on varsin uutta sairaaloissa Suomessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri osapuolten kokemuksia Essoten tilannekeskukselta ensihoidolle ohjautuvista kiireettömistä ensihoitotehtävistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tilannekeskuksen toiminnan kehittämisessä.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna (n=27) ja analysoitiin aineistolähteistä sisällön analyysiä käyttäen. Jokainen tutkimuskysymys (3) analysoitiin omina kokonaisuuksina. Osallistujista 8 työskenteli tilannekeskuksessa, 4 ensihoidon kenttäjohtajana ja 15 ensihoitajana Essotella.
Tulosten mukaan yhteistyö ensihoidon ja tilannekeskuksen välillä koettiin pääsääntöisesti toimivaksi ja siitä koettiin olevan hyötyä potilaille ja ensihoidolle, sekä työ- ja potilasturvallisuudelle. Tehtävistä ja potilasta saatiin tilannekeskukselta kattavat tiedot. Koettiin, että yhteistyö on ollut vaivatonta ja myös vähentänyt ensihoidon kuormitusta ja kiireettömiä ensihoitotehtäviä.
Negatiivisina asioina nousi esille asenne ja arvostus toisen osapuolen työtä kohtaan ja henkilökemiat, joiden koettiin vaikeuttavan merkittävästi yhteistyötä. Erilaiset hälyttämisen haasteet, päällekkäiset hälytysjärjestelmät, tehtävien välitys ja eriarvoiset tehtävät verrattuna hätäkeskustehtäviin, koettiin riskitekijänä, joka vaikuttaa työ- ja potilasturvallisuuteen. Myös epätietoisuus toisen osapuolen työnkuvasta nousi esiin, johon esitetiin ratkaisuehdotuksia kuten toisten työhön tutustuminen, omasta toiminnasta kertominen ja tiiviimpi yhteistyö osapuolten välillä.
Virve-puhelinta toivottiin enemmän käytettävän osapuolten väliseen kommunikointiin. Kehittämisehdotuksena esitettiin lisäksi omaa Erica-hälytysjärjestelmän päätettä, jolla pystyttäisiin luomaan kiireetön tehtävä hätäkeskusjärjestelmään. Lisäksi omalle ensihoidon tilannekeskukselle tai ensihoitaja-taustaisen henkilön irrottamista käsittelemään kiireettömiä ensihoitotehtäviä koettiin tarvetta.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna (n=27) ja analysoitiin aineistolähteistä sisällön analyysiä käyttäen. Jokainen tutkimuskysymys (3) analysoitiin omina kokonaisuuksina. Osallistujista 8 työskenteli tilannekeskuksessa, 4 ensihoidon kenttäjohtajana ja 15 ensihoitajana Essotella.
Tulosten mukaan yhteistyö ensihoidon ja tilannekeskuksen välillä koettiin pääsääntöisesti toimivaksi ja siitä koettiin olevan hyötyä potilaille ja ensihoidolle, sekä työ- ja potilasturvallisuudelle. Tehtävistä ja potilasta saatiin tilannekeskukselta kattavat tiedot. Koettiin, että yhteistyö on ollut vaivatonta ja myös vähentänyt ensihoidon kuormitusta ja kiireettömiä ensihoitotehtäviä.
Negatiivisina asioina nousi esille asenne ja arvostus toisen osapuolen työtä kohtaan ja henkilökemiat, joiden koettiin vaikeuttavan merkittävästi yhteistyötä. Erilaiset hälyttämisen haasteet, päällekkäiset hälytysjärjestelmät, tehtävien välitys ja eriarvoiset tehtävät verrattuna hätäkeskustehtäviin, koettiin riskitekijänä, joka vaikuttaa työ- ja potilasturvallisuuteen. Myös epätietoisuus toisen osapuolen työnkuvasta nousi esiin, johon esitetiin ratkaisuehdotuksia kuten toisten työhön tutustuminen, omasta toiminnasta kertominen ja tiiviimpi yhteistyö osapuolten välillä.
Virve-puhelinta toivottiin enemmän käytettävän osapuolten väliseen kommunikointiin. Kehittämisehdotuksena esitettiin lisäksi omaa Erica-hälytysjärjestelmän päätettä, jolla pystyttäisiin luomaan kiireetön tehtävä hätäkeskusjärjestelmään. Lisäksi omalle ensihoidon tilannekeskukselle tai ensihoitaja-taustaisen henkilön irrottamista käsittelemään kiireettömiä ensihoitotehtäviä koettiin tarvetta.