Lähtöprosessi työnantajabrändin vahvistamisessa
Reinamo, Sonja (2023)
Reinamo, Sonja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302082171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302082171
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö käsittelee työsuhteen päättyessä tehtävää lähtökyselyä sekä koko lähtöprosessia ja niiden vaikutusta työnantajabrändille. Työ tehtiin toimeksiantona Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle. Toimeksiantaja suunnitteli syksyllä 2022 lähtökyselyn käyttöönottoa. Tämän taustoittamiseksi sekä kyselytulosten kokonaisvaltaisen käytön tueksi haluttiin selvittää, mitä annettavaa lähtökyselyllä on markkinoinnin ja työnantajabrändin näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle ja yleisestikin taustatietoa työntekijän lähtökyselyn sisällön suunnitteluun ja lähtöprosessin kehittämiseen työnantajabrändin näkökulmasta. Työn teoreettinen viitekehys rakentui työnantajabrändin, työntekijäkokemuksen ja lähtökyselyn ympärille. Teoriaosuudessa taustoitettiin myös toimeksiantajan markkinointi- ja viestintälinjauksia ja työnantajalupausta.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää mahdollisimman laajan ymmärryksen saavuttamiseksi. Kvantitatiivinen tutkimus tehtiin Webropol-ohjelmassa toteutetulla strukturoidulla internet-kyselyllä. Kysely oli auki marraskuussa 2022, ja siihen saatiin yhteensä 137 vastausta. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina asiantuntijoille. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teams -ohjelmalla ja niitä analysoitiin teemoittelemalla saatu aineisto.
Tutkimustulokset osoittavat, että lähtökysely on verrattain uusi ja vähän käytetty toimenpide. Työntekijöiden osalta kiinnostus sitä kohtaan on kuitenkin suurta, kuten myös avoimuus annettuja vastauksia kohtaan. Suurin osa kyselyyn vastanneista olisi valmis antamaan lähtökyselyn materiaalin työnantajan markkinointikäyttöön. Lähtökysely nähtiin tärkeänä toimenpiteenä osana työntekijän lähtöprosessia ja siihen liittyvää työntekijäkokemuksen kuulemista. Työnantajabrändin osalta lähtökyselyyn on syytä sisällyttää kysymys jatkoyhteistyöstä sekä lähtijöiden suositteluhalukkuudesta työnantajaa kohtaan. Hyvin toteutetulla lähtöprosessilla helpotetaan työntekijän mahdollista paluumuuttamista, ja erityisesti haastattelumuotoinen lähtökysely tarjoaa aidon vuoropuhelun lähtötilanteessa. Toimeksiantajalle annettiin tuloksien perusteella toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla lähtöprosessia on mahdollista työstää eteenpäin työnantajabrändin näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle ja yleisestikin taustatietoa työntekijän lähtökyselyn sisällön suunnitteluun ja lähtöprosessin kehittämiseen työnantajabrändin näkökulmasta. Työn teoreettinen viitekehys rakentui työnantajabrändin, työntekijäkokemuksen ja lähtökyselyn ympärille. Teoriaosuudessa taustoitettiin myös toimeksiantajan markkinointi- ja viestintälinjauksia ja työnantajalupausta.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää mahdollisimman laajan ymmärryksen saavuttamiseksi. Kvantitatiivinen tutkimus tehtiin Webropol-ohjelmassa toteutetulla strukturoidulla internet-kyselyllä. Kysely oli auki marraskuussa 2022, ja siihen saatiin yhteensä 137 vastausta. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina asiantuntijoille. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teams -ohjelmalla ja niitä analysoitiin teemoittelemalla saatu aineisto.
Tutkimustulokset osoittavat, että lähtökysely on verrattain uusi ja vähän käytetty toimenpide. Työntekijöiden osalta kiinnostus sitä kohtaan on kuitenkin suurta, kuten myös avoimuus annettuja vastauksia kohtaan. Suurin osa kyselyyn vastanneista olisi valmis antamaan lähtökyselyn materiaalin työnantajan markkinointikäyttöön. Lähtökysely nähtiin tärkeänä toimenpiteenä osana työntekijän lähtöprosessia ja siihen liittyvää työntekijäkokemuksen kuulemista. Työnantajabrändin osalta lähtökyselyyn on syytä sisällyttää kysymys jatkoyhteistyöstä sekä lähtijöiden suositteluhalukkuudesta työnantajaa kohtaan. Hyvin toteutetulla lähtöprosessilla helpotetaan työntekijän mahdollista paluumuuttamista, ja erityisesti haastattelumuotoinen lähtökysely tarjoaa aidon vuoropuhelun lähtötilanteessa. Toimeksiantajalle annettiin tuloksien perusteella toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla lähtöprosessia on mahdollista työstää eteenpäin työnantajabrändin näkökulmasta.