Den Avancerade kliniska sjukskötarrollen i en ny organisation: förståelse för implementering av rollen

Abstract

Behovet av specialkompetens bland vårdpersonal har ökat då den medicinska utvecklingen snabbt har utvecklats. Flera faktorer påverkar behovet av avancerad klinisk sjukskötare (AKS), i Finland har det varit läkarbrist länge. Andra problemområden är den åldrande populationen, förebyggandet av kroniska sjukdomar samt brist på sjukvårdspersonal. Detta har i många kommuners hälsovårdsorganisationer lett till nya och mera kliniskt krävande verksamhetsmodeller för sjukskötare. År 2005 påbörjades specialutbildning för expertsjukskötare i Vasa. I dag har den utbildningen utvecklats till en masterutbildning inom avancerad klinisk vård. Enligt ICN har den avancerade kliniska sjukskötaren en tydlig arbetsmodell, samtidigt ökar rollen internationellt, trots detta råder det fortfarande en oklarhet kring rollen i Finland.

Syftet med detta examensarbete var att göra en arbetsbeskrivning för den avancerade kliniska sjukskötaren. Utgående från resultaten från den empiriska studien var planen att beskriva hur man anser att en AKS befattning kunde implementeras i Västra Nyland, eftersom det saknas AKS befattningar där. Studien var kvalitativ med semistrukturerad intervju som datainsamlingsmetod. Innehållsanalys användes som dataanalysmetod. Studien utfördes genom att intervjua de AKS som arbetar specifikt med rollens arbetsuppgifter i maj 2022.

I studiens resultat framkommer det att en AKS måste ha bred kunskap och helhetssyn. AKS-arbetet är ett självständigt arbete, alla informanter har egna mottagningar. Samarbete med läkarna är en stor del av arbetet. Task shifting är en väsentlig del i implementeringen. För att implementeringen av AKS rollen i en ny organisation ska lyckas är ledarnas stöd nödvändigt. Utmaningar som kom fram i studien är oklar arbetsbeskrivning samt lönen som ej motsvarar ansvaret och utbildningsnivån. AKS kan arbeta både inom primärhälsovården samt specialsjukvården.

Erikoisosaamisen tarve on kasvanut hoitajien kesken, kun lääketieteellinen kehitys on edistynyt nopeaa tahtia. Useat tekijät vaikuttavat asiantuntijasairaanhoitajan tarpeeseen, esimerkiksi se, että Suomessa on kauan ollut lääkäripula. Muita ongelma-alueita ovat ikääntyvä väestö, kroonisten sairauksien ehkäisytyö sekä terveydenhuoltohenkilöstön puute. Monien kuntien terveydenhuollon organisaatioissa tämä on johtanut uusiin ja kliinisesti vaativampiin toimintamalleihin sairaanhoitajille. Vuonna 2005 Vaasassa aloitettiin erikoisairaanhoitajakoulutus. Nykyään tuosta koulutuksesta on kehittynyt edistyneen kliinisen hoidon maisterikoulutus. ICN:n mukaan asiantuntijasairaanhoitajalla on selkeä työkuva ja rooli kasvaa kansainvälisesti, mutta tästä huolimatta Suomessa vallitsee vielä epäselvyyksiä roolin suhteen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda toimenkuva asiantuntijasairaanhoitajalle. Empiirisen tutkimuksen tulosten perusteella oli tarkoitus kuvata miten asiantuntijasairaanhoitajan virka voitaisiin toteuttaa Länsi-Uudellamaalla, mistä tällaiset virat vielä puuttuvat. Tutkimus oli laadullinen ja tiedonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu. Tiedot analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla erityisesti roolin tehtävissä toukokuussa 2022 työskenteleviä asiantuntijasairaanhoitajia.

Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että asiantuntijasairaanhoitajalla tulee olla laaja tietämys ja kokonaisvaltainen näkemys. Asiantuntijasairaanhoitajan työ on itsenäistä, ja jokaisella informantilla on omat vastaanottonsa. Yhteistyö lääkäreiden kanssa on iso osa työtä. Task shifting on olennainen osa toteutusta. Jotta asiantuntijasairaanhoitajaroolin toteuttaminen uudessa organisaatiossa onnistuisi, tarvitaan johtajien tukea. Haasteita, joita tutkimuksessa nousi esiin, oli epäselvä työkuva ja palkka, joka ei vastaa vastuuta ja koulutustasoa. Asiantuntijasairaanhoitaja voi toimia sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

The need of specialistskills among healthcare professionals hasincreased as medical developments have rapidly developed. Several factors effecting the need of Advance nurse practitioner (APN), in Finland, there has been a shortage of doctors for a long time. on the one hand increasing in aging population. On the other hand the prevention of chronic diseases highlight the need of advanced healthcare personnel. In many municipalities´ healthcare organizations this has led to new and more clinically demanding operating models for nursing care. In 2005 a special training for APN began in Vaasa. Today, this education has developed into a master’s level. Although APN are on the rise internationally, there is still a lack of clarity about the role in Finland but clearer internationally according to ICN.

The aim of this study was to develop a case management model for an APN. Based on the result of the empirical study, the plan was to describe how an APN-role could be implemented in Western Uusimaa, since there are no APN positions there. The study was qualitative with semi-structured interviews as a data collection method. Content analysis was used as the data analysis method. The study was carried out by interviewing APN who working in the field during May 2022.

The results of the study, emphasis the need of broad knowledge and holistic view APN must have. The work of an APN is an independent work, all the informants have their own receptions. Cooperation with doctors is a large part of the work. Task shifting is an essential part of the implementation of the role. For the implementation of the APN role in a new organization to be successful, the support from the leaders is necessary. Challenges that emerged in this study are unclear job description, salary that does not correspondent to the responsibility and level of education. Hance, an APN can work in both primary healthcare and in specialist healthcare/hospitals.