Sähkölämmitteisen rivitalon energiatehokkuuden parantaminen
Naukkarinen, Leo (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302072154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302072154
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehitystyönä, jonka pohjalta tehtiin esitysmateriaali taloyhtiön yhtiökokoukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisilla keinoilla saataisiin kannattavasti laskettua sähköenergian kulutusta vanhassa sähkölämmitteisessä rivitaloyhtiössä. Tarkemmassa tarkastelussa olivat energia-avustus ja avustettavat toimenpiteet sekä oma energiantuotanto. Energiatehokkuuden parantamiseksi tutkittiin kohteeseen soveltuvia parannustoimenpiteitä sekä pyrittiin arvioimaan toimenpiteiden kannattavuutta ja toteutettavuutta. Opinnäytetyö tehtiin tutkimuksen kohteena olevalle taloyhtiölle.
Lähtötietojen selvittämiseksi tutustuttiin taloyhtiöön paikan päällä sekä tarkasteltiin taloyhtiön pohjapiirustuksia ja remontointihistoriaa. Rakennuksesta määriteltiin taulukoiden sekä todettujen arvojen perusteella E-luku eri ajankohtina. Aurinkoenergian mitoituksessa hyödynnettiin sähkön tuntikulutustietoja sekä saatavilla olevia auringonsäteilymääriä. Muitakin, kuin energia-avustettavia parannustoimenpiteitä selvitettiin ja pyrittiin arvioimaan niiden kannattavuutta.
Sähkön nykyisen ja laskennallisen kulutuksen todettiin eroavan hyvin paljon toisistaan. Toistaiseksi jäi epäselväksi mistä ero johtuu. Opinnäytetyön tekijä ei ole pätevöitynyt E-luvun laskija ja onkin huomionarvoista, että pätevyyden omaava laskija saattaa käyttää eri lähtöarvoja E-luvun laskennassa.
Kannattavimmat toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi todettiin olevan huoneistokohtaisten ilma-lämpöpumppujen lisääminen loppuihinkin asuntoihin, sekä oma aurinkosähkön tuotanto. Tekemällä molemmat toimenpiteet, täyttyisi energia-avustuksen kriteerit, mikä tarkoittaisi energiatuen saamista ja siten hankkeiden alhaisempia kustannuksia.
Lähtötietojen selvittämiseksi tutustuttiin taloyhtiöön paikan päällä sekä tarkasteltiin taloyhtiön pohjapiirustuksia ja remontointihistoriaa. Rakennuksesta määriteltiin taulukoiden sekä todettujen arvojen perusteella E-luku eri ajankohtina. Aurinkoenergian mitoituksessa hyödynnettiin sähkön tuntikulutustietoja sekä saatavilla olevia auringonsäteilymääriä. Muitakin, kuin energia-avustettavia parannustoimenpiteitä selvitettiin ja pyrittiin arvioimaan niiden kannattavuutta.
Sähkön nykyisen ja laskennallisen kulutuksen todettiin eroavan hyvin paljon toisistaan. Toistaiseksi jäi epäselväksi mistä ero johtuu. Opinnäytetyön tekijä ei ole pätevöitynyt E-luvun laskija ja onkin huomionarvoista, että pätevyyden omaava laskija saattaa käyttää eri lähtöarvoja E-luvun laskennassa.
Kannattavimmat toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi todettiin olevan huoneistokohtaisten ilma-lämpöpumppujen lisääminen loppuihinkin asuntoihin, sekä oma aurinkosähkön tuotanto. Tekemällä molemmat toimenpiteet, täyttyisi energia-avustuksen kriteerit, mikä tarkoittaisi energiatuen saamista ja siten hankkeiden alhaisempia kustannuksia.