Harrastuksena eksoottiset myrkylliset käärmelajit: varautuminen purematapaturman hoitoon Suomen terveydenhuollossa
Suvanto, Marjo (2023)
Suvanto, Marjo
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302132347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302132347
Tiivistelmä
Lääketieteellisesti merkittävät eksoottiset käärmeet ovat kuuluneet eurooppalaisten terraarioeläinharrastajien pitämiin lajeihin jo ainakin 1970-luvulta lähtien, ja myös Suomesta näille lajeille löytyy oma harrastajakuntansa. Eksoottisten myrkkykäärmeiden aiheuttamat purematapaturmat ovat kuitenkin harvinaisia, joten Euroopassa terveydenhuollossa niihin on lähtökohtaisesti varauduttu huonosti, eikä selkeitä ohjeita purematapaturmien hoitoon yleensä löydy, vaikka joskus myrkyllisen eksoottisen käärmeen purema voi johtaa hengenvaaralliseen myrkytystilaan tai jopa kuolemaan. Hoitohenkilökunnan valmius tunnistaa eksoottisen myrkkykäärmeen aiheuttaman pureman potentiaalinen vakavuus, kyky seurata ja arvioida potilaan tilan kehittymistä sekä mahdollistaa asianmukaisen ja oikea-aikaisen hoidon toteutuminen, ovat varautumisessa keskeisintä - ja mahdollista toteuttaa hoito-ohjeiden avulla.
Tässä opinnäytetyössä on kaksi osiota: tutkimus- ja kehittämisosiot. Työn tutkimusosiossa verkkokyselyllä kartoitettiin suomalaisten myrkkykäärmeharrastajien pitämiä lajeja loppuvuodesta 2020 ja vastausten perusteella suomalaisharrastajilta löytyi tuolloin 32 eri Viperidae- tai Elapidae-heimoon kuuluvasta suvusta eksoottisia myrkyllisiä käärmelajeja yhteensä 112. Lisäksi 16 lajille oli ilmoitettu vähintään yksi alalaji.
Koska myrkylliset käärmelajit kykenevät aiheuttamaan hyvin erilaisia myrkytysoireita, työn kehittämisosiossa selvitettiin tieteellisiä lähteitä käyttäen tutkimusosiossa kartoitettujen käärmelajien tiedossa olevat myrkkyjen koostumukset ja pääasialliset vaikutusmekanismit, puremista johtuvat yleiset myrkytysoireet sekä myrkytystilojen hoitoon mahdollisesti käytettävät antiseerumit. Taulukoihin kerätty tieto toimii apuna eksoottisen myrkkykäärmeen puremasta aiheutuneen myrkytystilan spesifissä hoidossa. Taulukot luovutetaan Myrkytystietokeskuksen hyödynnettäväksi.
Kirjallisuuskatsauksessa saadun teoriapohjan sekä kartoitettujen lajitietojen perusteella opinnäytetyössä luotiin Suomen terveydenhuoltoon sopivat hoito-ohjeistukset eksoottisen myrkkykäärmeen pureman saaneen potilaan ensimmäiseksi kohtaavalle hoitohenkilökunnalle. Työssä nousi myös esille Myrkytystietokeskuksen tärkeä rooli toksikologian asiantuntijana Suomessa, ja tätä asiantuntijuutta tulee hyödyntää eksoottisen myrkyllisen käärmeen puremasta johtuvan myrkytyspotilaan asianmukaisessa hoidossa. Kynnys Myrkytystietokeskuksen varhaiseen konsultointiin kannattaakin pitää matalalla eksoottisten myrkkykäärmeiden purematapaturmien kohdalla.
Tässä opinnäytetyössä on kaksi osiota: tutkimus- ja kehittämisosiot. Työn tutkimusosiossa verkkokyselyllä kartoitettiin suomalaisten myrkkykäärmeharrastajien pitämiä lajeja loppuvuodesta 2020 ja vastausten perusteella suomalaisharrastajilta löytyi tuolloin 32 eri Viperidae- tai Elapidae-heimoon kuuluvasta suvusta eksoottisia myrkyllisiä käärmelajeja yhteensä 112. Lisäksi 16 lajille oli ilmoitettu vähintään yksi alalaji.
Koska myrkylliset käärmelajit kykenevät aiheuttamaan hyvin erilaisia myrkytysoireita, työn kehittämisosiossa selvitettiin tieteellisiä lähteitä käyttäen tutkimusosiossa kartoitettujen käärmelajien tiedossa olevat myrkkyjen koostumukset ja pääasialliset vaikutusmekanismit, puremista johtuvat yleiset myrkytysoireet sekä myrkytystilojen hoitoon mahdollisesti käytettävät antiseerumit. Taulukoihin kerätty tieto toimii apuna eksoottisen myrkkykäärmeen puremasta aiheutuneen myrkytystilan spesifissä hoidossa. Taulukot luovutetaan Myrkytystietokeskuksen hyödynnettäväksi.
Kirjallisuuskatsauksessa saadun teoriapohjan sekä kartoitettujen lajitietojen perusteella opinnäytetyössä luotiin Suomen terveydenhuoltoon sopivat hoito-ohjeistukset eksoottisen myrkkykäärmeen pureman saaneen potilaan ensimmäiseksi kohtaavalle hoitohenkilökunnalle. Työssä nousi myös esille Myrkytystietokeskuksen tärkeä rooli toksikologian asiantuntijana Suomessa, ja tätä asiantuntijuutta tulee hyödyntää eksoottisen myrkyllisen käärmeen puremasta johtuvan myrkytyspotilaan asianmukaisessa hoidossa. Kynnys Myrkytystietokeskuksen varhaiseen konsultointiin kannattaakin pitää matalalla eksoottisten myrkkykäärmeiden purematapaturmien kohdalla.