KULJETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ METSÄTEIDEN NYKYTILASTA JA NIIDEN KEHITTÄMISESTÄ PÄIJÄT-HÄMEESSÄ
Lotta, Joonas (2014)
Lotta, Joonas
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012436
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Päijät-Hämeen metsäteiden nykyistä tilaa, niiden kehittämistarpeita sekä myös hieman tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Tekijän henkilökohtainen intressi johdatti aiheen valintaan. Opinnäytetyö toteutettiin lähes kokonaisuudessaan toimisto-olosuhteissa.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä käytettiin sähköistä kyselylomaketta (Liite 4). Monivalinta- ja avoimilla kysymyksillä haettiin alueella työskentelevien autonkuljettajien (puutavara-auto, hakeauto ja hakkuri) kokemuksia ja näkemyksiä opinnäytetyön tavoitteeseen.
Tutkimusaineiston keruu oli helppoa, sillä lähdemateriaalia oli runsaasti. Suurin osa teoriapohjasta haettiin Internetistä. Varsin hyväksi lähteeksi osoittautui Metsäteho Oy:n vuonna 2001 julkaisema metsätieohjeisto. Perinteisen kirjallisuuden puolelta taas Tapion kustantamat kirjat Metsätien Kunnossapito ja Metsätiet ja metsäluonto toimivat hyvinä tietolähteinä.
Opinnäytetyön tuloksista todettakoon, että metsäteiden nykykunto Päijät-Hämeen alueella on yleisesti ottaen vain tyydyttävällä tasolla. Tieverkosto mahdollistaa vielä kannattavan puunkuljetuksen ja se pystyy myös pääosin vastaamaan kuljetuksien nykytarpeisiin. Sen sijaan vastaajat olivat yksiselitteisesti sitä mieltä, etteivät Päijät-Hämeen alueen metsätiet tule kestämään yhä kasvavia puukuormia ja raskaampaa kuljetuskalustoa. Ratkaisuna on huolellisesti suunniteltu ja kunnolla tehty perusparannus.
Tyytyväisenä voidaan todeta, että opinnäytetyö vastasi tarkoitustaan. Kattavan teoriaosion lisäksi onnistuneella kyselylomakkeella ja hyvällä vastausprosentilla (>50 %) saatiin varsin laaja kuva Päijät-Hämeen metsäteiden nykytilasta.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä käytettiin sähköistä kyselylomaketta (Liite 4). Monivalinta- ja avoimilla kysymyksillä haettiin alueella työskentelevien autonkuljettajien (puutavara-auto, hakeauto ja hakkuri) kokemuksia ja näkemyksiä opinnäytetyön tavoitteeseen.
Tutkimusaineiston keruu oli helppoa, sillä lähdemateriaalia oli runsaasti. Suurin osa teoriapohjasta haettiin Internetistä. Varsin hyväksi lähteeksi osoittautui Metsäteho Oy:n vuonna 2001 julkaisema metsätieohjeisto. Perinteisen kirjallisuuden puolelta taas Tapion kustantamat kirjat Metsätien Kunnossapito ja Metsätiet ja metsäluonto toimivat hyvinä tietolähteinä.
Opinnäytetyön tuloksista todettakoon, että metsäteiden nykykunto Päijät-Hämeen alueella on yleisesti ottaen vain tyydyttävällä tasolla. Tieverkosto mahdollistaa vielä kannattavan puunkuljetuksen ja se pystyy myös pääosin vastaamaan kuljetuksien nykytarpeisiin. Sen sijaan vastaajat olivat yksiselitteisesti sitä mieltä, etteivät Päijät-Hämeen alueen metsätiet tule kestämään yhä kasvavia puukuormia ja raskaampaa kuljetuskalustoa. Ratkaisuna on huolellisesti suunniteltu ja kunnolla tehty perusparannus.
Tyytyväisenä voidaan todeta, että opinnäytetyö vastasi tarkoitustaan. Kattavan teoriaosion lisäksi onnistuneella kyselylomakkeella ja hyvällä vastausprosentilla (>50 %) saatiin varsin laaja kuva Päijät-Hämeen metsäteiden nykytilasta.