Organisaation perehdytysmallit ja johtaminen
Karhatsu, Simona (2023)
Karhatsu, Simona
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302142369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302142369
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee organisaatioissa tapahtuvaa perehdytystä sekä perehdytyksen johtamista. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda työntekijöitä sekä organisaatiota parhaalla tavalla tukeva perehdytysmallien yhdistelmä. Uutta perehdytyssuunnitelmaa voidaan hyödyntää organisaation ulkopuolelta tulevien työntekijöiden perehdytyksessä, sekä organisaation sisällä työtehtävää vaihtavien perehdytykseen. Työntekijän aloittaessa uudessa tehtävässä perehdytyksessä tulevan tiedon määrä voi olla suurta. Opinnäytetyön avulla luodaan työntekijöille parempi perehdytyssuunnitelma, jonka avulla myös organisaatio saa työntekijöiltä ideoita esimerkiksi taustatehtävien kehitykseen.
Organisaatioiden olemassa olevat perehdytyssuunnitelmat ovat yleensä tiiviitä sekä paljon tietoa sisältäviä kokonaisuuksia riippuen tehtävänkuvasta. Opinnäytetyössä on huomioitu työntekijän mahdollisuus sisäistää tietty määrä uutta tietoa kerralla, sekä tiedon määrä on paloittelu pienempiin osiin. Perehdytyssuunnitelman suunnittelu on toteutettu erityisesti uusissa tehtävissä työskentelevän työntekijän näkökulmasta.
Uuden perehdytyssuunnitelman luonnissa on huomioitu organisaation asettamat tavoitteet, työturvallisuus ja lait, sekä hyödynnetty jo olemassa olevia perehdytysmalleja. Uudessa suunnitelmassa on huomioitu myös työntekijöiden motivaatiotekijät, sekä miten motivaatio vaikuttaa työntekijän oppimiseen. Perehdytyksen kehittäminen on myös keskeisessä roolissa, sillä organisaatioiden toimintamallit sekä tavoitteet muuttuvat ajan myötä ja perehdytyssuunnitelman tulee olla ajan tasalla näiden asioiden suhteen. Perehdyttäjä sekä esihenkilö seuraavat työntekijän perehdytyksen etenemistä tasaisin väliajoin, jolloin on helpompi seurata työntekijän kehittymistä. Laadukas perehdytys vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin, ja opinnäytetyössä on käsitelty myös
perehdytyksen puuttumisen vaikutuksia työsuhteessa.
Opinnäytetyössä on käytetty tekijän henkilökohtaista kokemusta työntekijänä sekä perehdyttäjänä. Henkilökohtaisen kokemuksen lisäksi opinnäytetyötä varten on tutkittu teoriaa liittyen perehdytystä sääteleviin lakeihin, työntekijän työhyvinvointiin sekä perehdyttämiseen. Opinnäytetyössä tärkeä tiedon lähde on ollut perehdytystä käsittelevä kirjallisuus.
Organisaation perehdytysmallit ja johtaminen -opinnäytetyön avulla on luotu uusi perehdytyssuunnitelma. Uuden perehdytyssuunnitelman tavoitteena on jaotella oppiminen pienempiin osiin, jolloin uusien asioiden sisäistäminen on helpompaa. Tiedon määrän jaottelun lisäksi uuden perehdytyssuunnitelman avulla organisaatiolla on mahdollisuus saada innovatiivisia kehitysehdotuksia, joiden avulla organisaatio pystyy kehittämään omaa toimintaansa.
Organisaatioiden olemassa olevat perehdytyssuunnitelmat ovat yleensä tiiviitä sekä paljon tietoa sisältäviä kokonaisuuksia riippuen tehtävänkuvasta. Opinnäytetyössä on huomioitu työntekijän mahdollisuus sisäistää tietty määrä uutta tietoa kerralla, sekä tiedon määrä on paloittelu pienempiin osiin. Perehdytyssuunnitelman suunnittelu on toteutettu erityisesti uusissa tehtävissä työskentelevän työntekijän näkökulmasta.
Uuden perehdytyssuunnitelman luonnissa on huomioitu organisaation asettamat tavoitteet, työturvallisuus ja lait, sekä hyödynnetty jo olemassa olevia perehdytysmalleja. Uudessa suunnitelmassa on huomioitu myös työntekijöiden motivaatiotekijät, sekä miten motivaatio vaikuttaa työntekijän oppimiseen. Perehdytyksen kehittäminen on myös keskeisessä roolissa, sillä organisaatioiden toimintamallit sekä tavoitteet muuttuvat ajan myötä ja perehdytyssuunnitelman tulee olla ajan tasalla näiden asioiden suhteen. Perehdyttäjä sekä esihenkilö seuraavat työntekijän perehdytyksen etenemistä tasaisin väliajoin, jolloin on helpompi seurata työntekijän kehittymistä. Laadukas perehdytys vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin, ja opinnäytetyössä on käsitelty myös
perehdytyksen puuttumisen vaikutuksia työsuhteessa.
Opinnäytetyössä on käytetty tekijän henkilökohtaista kokemusta työntekijänä sekä perehdyttäjänä. Henkilökohtaisen kokemuksen lisäksi opinnäytetyötä varten on tutkittu teoriaa liittyen perehdytystä sääteleviin lakeihin, työntekijän työhyvinvointiin sekä perehdyttämiseen. Opinnäytetyössä tärkeä tiedon lähde on ollut perehdytystä käsittelevä kirjallisuus.
Organisaation perehdytysmallit ja johtaminen -opinnäytetyön avulla on luotu uusi perehdytyssuunnitelma. Uuden perehdytyssuunnitelman tavoitteena on jaotella oppiminen pienempiin osiin, jolloin uusien asioiden sisäistäminen on helpompaa. Tiedon määrän jaottelun lisäksi uuden perehdytyssuunnitelman avulla organisaatiolla on mahdollisuus saada innovatiivisia kehitysehdotuksia, joiden avulla organisaatio pystyy kehittämään omaa toimintaansa.