Återgång till idrott efter COVID-19: en systematisk litteraturstudie

Abstract

Tämä opinnäytetyö on systemaattinen kirjallisuuskatsaus osana fysioterapiakoulutusta. Opinnäytetyö on toteutettu tilaustyönä Ammattikorkeakoulu Arcadalle. Opinnäytetyön aiheena on Covid-19:a ja perehdytään siihen, mitä suosituksissa nostetaan esille koskien urheilijoiden urheiluun paluuta Covid-19 infektion jälkeen. Lisäksi keskustellaan siitä, kuinka Covid-19 infektio tai lockdown vaikuttaa urheilulliseen suorituskykyyn. Tarkoituksena on kuvailla, tiivistää ja tulkita tieteellisen kirjallisuuden tärkeimmät löydökset. Opinnäytetyö toteutettiin eettisten kriteerien mukaisesti ja käyttäen systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen sovellettavia metodeja. Forsberg & Wengström (2015) ja Finkin mallin vuodelta 2005 (Salminen, 2011) mukaisesti muotoiltiin perusta koko työprosessille. Tieteellinen lähestymistapa on kuvaileva ja etenkin vastattaessa tutkimuskysymyksiin ja analysoinnissa näkyy laadullinen tutkimustyyli. Laadunarviointi toteutettiin Forsberg & Wengström (2015) listojen sekä NIH (2013) laadunarviointityökalujen avulla. Hakutermit muodostettiin PEO – mallin mukaisesti(Forsberg & Wengström 2015) ja lisäksi käytettiin MeSH-termejä ja boolen operaattoreita. Kirjallisuus kerättiin käyttäen seuraavia tietokantoja: PubMed, MEDLINE, EBSCO, CINAHL. Yhteensä 30 sopivaa tieteellistä tutkimusta tai artikkelia, joiden laatu todettiin korkeaksi tai kohtalaiseksi käytettiin vastattaessa tutkimuskysymyksiin. Tulokset osoittavat, että progressiivista urheiluun paluuta suositellaan ja suositukset jaetaan usein oirekuvan mukaisesti (oireeton, kevyt, vaikea, pitkä Covid-19). Usein pätee seuraava sääntö: mitä vaikeammat oireet sitä kauemmin aikaa kestää, että urheilija voi palata harjoittelun pariin. Lisäksi sydänoireet vaativat aina lisätutkimuksia. Nykyiset suositukset voivat toimia perustana urheilijoiden urheiluun paluussa, mutta lisätutkimuksia tarvitaan etenkin näiden suosituksien hyvistä ja huonoista puolista. Mitä tulee urheilulliseen suorituskykyyn, korostetaan tutkimuksissa sekä lockdown -jakson että Covid-19 infektion negatiivisia vaikutuksia. Muun muassa seuraavanlaisia negatiivisia löydöksiä tehtiin: huonontunut hapenottokyky ja hengitystoiminta, lihasmassan väheneminen, maksimaalisen voiman sekä aerobisen kapasiteetin heikentyminen, sydämen sykkeen keskiarvon huonontuminen ja leposykkeen nousu sekä harjoituksen määrän ja kuormituksen lasku. Tiivistettynä voidaan todeta, että tämä opinnäytetyö tuo esille tämänhetkisen tieteellisen tutkimuksen tärkeät löydökset, joita voidaan hyödyntää fysioterapiassa ja urheilumaailmassa. Kuitenkin ottaen huomioon, että Covid-19 on uusi ilmiö, löytyy tilaa lisätutkimuksille.

Detta lärdomsprov är en systematisk litteraturstudie inom fysioterapiutbildningen. Arbetet är ett beställningsarbete från Yrkeshögskolan Arcada. Ämnet i fokus är Covid-19 och vad som har lyfts fram i rekommendationer för återgång till idrott bland idrottare efter Covid-19 infektionen. Dessutom har det diskuterats hur antingen Covid-19 infektion eller lockdown har påverkat den atletiska prestationsförmågan. Syftet är att beskriva, sammanfatta och tolka de viktigaste fynden i den vetenskapliga litteraturen. Lärdomsprovet utfördes i förenlighet med etiska kriterier och lämpliga metoder för systematiska litteraturstudier. I förenlighet med Forsberg & Wengström (2015) och Finks modell från år 2005 (Salminen, 2011) för systematiska litteraturstudier utformades basen för arbetsprocessen. Den vetenskapliga problemställningen är beskrivande. Kvalitativ undersökningsdesign syns speciellt i analysen och besvarande av forskningsfrågorna. Kvalitetsgranskning utfördes med hjälp av checklistor från Forsberg & Wengström (2015) samt verktyg för kvalitetsgranskning av NIH (2013). Söktermer byggdes upp med hjälp av PEO – modell (Forsberg & Wengström 2015), MeSHtermer och booleska operatorer. Litteraturen samlades från följande databaser: PubMed, MEDLINE, EBSCO, CINAHL. Sammanlagt 30 relevanta vetenskapliga studier eller artiklar som bedömdes att ha hög eller måttlig kvalitet användes för att besvara forskningsfrågorna. Resultatet visar att progressiv återgång till idrott rekommenderas och i rekommendationer delas idrottare ofta enligt symptombilden (asymptomatisk-, lindrig-, svår-, long-Covid-19). Ofta stämmer följande: svårare symptom resulterar i en längre tid före idrottare kan återgå till idrott. Hjärtsymptom kräver vidareundersökningar. Nuvarande rekommendationer kan fungera som en bas för idrottarens återgång till idrott men vidareforskning behövs om dessa rekommendationers för- och nackdelar. Angående atletisk prestationsförmåga framhävs det negativa effekterna av både lockdown och själva Covid-19 infektionen. Bland annat följande negativa effekter hittades: försämrad syreupptagningsförmåga och andningsfunktion, förminskad muskelmassa, försämring av maximalkraft och aerobisk kapacitet, försämring av medelvärdet för hjärtfrekvensen, ökad vilopuls, reducering av träningsvolymen och -belastningen. Sammanfattningsvis lyfter detta lärdomsprov fram viktiga fynd ur den vetenskapliga litteraturen vilket kan användas inom fysioterapi och idrottsvärlden men på grund av att Covid-19 är ett nytt ämne finns det behov av vidareforskning.