Haluaisin, mutta en kykene: kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kertomuksia työttömyydestä ja työllistymisestä
Pyhähuhta, Sanna (2023)
Pyhähuhta, Sanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302172517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302172517
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemuksia työttömyydestä, työllistymisestä ja heidän tuen tarpeistaan. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden oma ääni kuuluviin. Tutkimus toteutettiin keräämällä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kertomuksia kirjoittamispajoissa, jotka järjestettiin työtoimintapäivien aikana marraskuussa 2022. Työelämäyhteytenä työlle oli Uudellamaalla sijaitseva kuntouttavan työtoiminnan yksikkö.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa käytettiin narratiivista eli kerronnallista aineistonhankintamenetelmää. Tutkimukseen osallistui 21 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Aineiston sisällönanalyysi toteutettiin teema-analyysillä. Ensimmäiseksi teemaksi muodostui työttömyys ja sen alateemoiksi fyysinen ja psyykkinen terveys, työelämän ulkopuolella ja elämäntapahtumat. Toinen teema oli tulevaisuus ja sen alle muodostuivat alateemat työllistyminen, talous ja koulutus. Kolmas teema oli pajatoiminta ja neljänneksi teemaksi tuli tuen tarpeet, jonka alateemoina olivat terveys, talous ja muut tuen tarpeet. Tietoperustassa käsiteltiin työttömyyttä, työkykyä, sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että kuntouttavan työtoiminnan suurin työttömyyttä selittävä tekijä on psyykkinen ja fyysinen terveys. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista halusi työllistyä, mutta terveydellisistä syistä se ei ollut mahdollista. Muita työttömyyttä selittäviä tekijöitä olivat erilaiset elämäntapahtumat. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat tulevaisuudesta, työllistymisestä ja kouluttautumisesta ja pohtivat työn ja opiskelun taloudellista kannattavuutta ja sitä onko se tietyssä iässä enää mahdollista. Pajatoiminta koettiin mieltä hoitavaksi tukikohdaksi. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tarvitsivat ensisijaisesti tukea psyykkisen ja fyysisen terveyden hoitamiseen, taloudellista tukea ja neuvontaa sekä muuta tukea yksilöllisesti. Tutkimus tuo kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden äänen kuuluville, lisää ymmärrystä kuntouttavan työtoiminnan asiakasryhmästä ja pyrkii poistamaan pitkäaikaistyöttömyyden negatiivista leimaa.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa käytettiin narratiivista eli kerronnallista aineistonhankintamenetelmää. Tutkimukseen osallistui 21 kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Aineiston sisällönanalyysi toteutettiin teema-analyysillä. Ensimmäiseksi teemaksi muodostui työttömyys ja sen alateemoiksi fyysinen ja psyykkinen terveys, työelämän ulkopuolella ja elämäntapahtumat. Toinen teema oli tulevaisuus ja sen alle muodostuivat alateemat työllistyminen, talous ja koulutus. Kolmas teema oli pajatoiminta ja neljänneksi teemaksi tuli tuen tarpeet, jonka alateemoina olivat terveys, talous ja muut tuen tarpeet. Tietoperustassa käsiteltiin työttömyyttä, työkykyä, sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että kuntouttavan työtoiminnan suurin työttömyyttä selittävä tekijä on psyykkinen ja fyysinen terveys. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista halusi työllistyä, mutta terveydellisistä syistä se ei ollut mahdollista. Muita työttömyyttä selittäviä tekijöitä olivat erilaiset elämäntapahtumat. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat tulevaisuudesta, työllistymisestä ja kouluttautumisesta ja pohtivat työn ja opiskelun taloudellista kannattavuutta ja sitä onko se tietyssä iässä enää mahdollista. Pajatoiminta koettiin mieltä hoitavaksi tukikohdaksi. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat tarvitsivat ensisijaisesti tukea psyykkisen ja fyysisen terveyden hoitamiseen, taloudellista tukea ja neuvontaa sekä muuta tukea yksilöllisesti. Tutkimus tuo kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden äänen kuuluville, lisää ymmärrystä kuntouttavan työtoiminnan asiakasryhmästä ja pyrkii poistamaan pitkäaikaistyöttömyyden negatiivista leimaa.