Taustatekijöiden yhteys merenkulkijoiden työkyvyttömyyseläkkeisiin suomalaisilla matkustaja- ja rahtialuksilla vuosina 2012-2021 : artikkelimuotoinen opinnäytetyö

Abstract

Laiva on työympäristönä poikkeuksellinen; se asettaa sekä henkisiä että fyysisiä haasteita. Laivatyö vaatii erityisen hyvää terveydentilaa, jonka lisäksi merenkulkijan tulee täyttää tietyt kuntovaatimukset, jotta on kykenevä toimimaan mahdollisessa hätä- tai poikkeustilanteissa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää taustatekijöiden yhteyttä merenkulkijoiden työkyvyttömyyseläkkeisiin suomalaisilla matkustaja- ja rahtialuksilla viimeisen 10 vuoden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa taustatekijöistä, jotta jatkossa kyettäisiin paremmin tunnistamaan ja ehkäisemään riskitekijöitä, jotka johtavat ennenaikaisen työkyvyttömyyteen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tarjota näkökulmia työkykyä edistävistä toimenpiteistä ja varhaisen välittämisen mallin syventämisestä aluksen työyhteisössä ja työterveyshuollossa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Merimieseläkekassan tietokannan rekisteriaineistoa merenkulkijoiden (n=494) työkyvyttömyydestä vuosilta 2012-2021. Aineisto käsiteltiin Excelillä ja tulokset esitettiin frekvensseinä (f) ja suhteellisina prosenttiarvoina f(%) tarkastelemalla ja ristiintaulukoimalla taustamuuttujien vaikutusta työkyvyttömyyteen johtaneissa, viidessä yleisimmässä pääsairausluokassa matkustaja- ja rahtialuksissa.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koneosastolla jäädään selkeästi muita ammattiryhmiä harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuki- ja liikuntaelinsairaus peräisten työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä korostui erityisesti talousosastolla ja kansimiehistössä. Tuki- ja liikuntaelinsairausperäisiä työkyvyttömyyseläkkeitä esiintyi eniten matkustaja-aluksilla työskentelevillä talousosaston ammattiryhmään kuuluvilla naisilla. Eniten mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin rahtialuksilla työskenteleville kansimiehistön ja kansipäällystön ammattiryhmiin kuuluville miesmerenkulkijoille.

Työkykyyn ja sen riskeihin liittyviin ongelmiin tulee puuttua ennakoivasti, jossa työterveydellä on tärkeä rooli. Työhyvinvoinnin johtamista merenkulkualalla tulee edelleen kehittää ja työyhteisöjä kannustaa matalan kynnyksen havainnointiin varhaisen välittämisen mallin mukaisesti. Toimenpiteitä erityisesti ylipainon välttämiseksi ja liikuntaharrasteiden lisäämiseksi aluksilla tarvitaan edelleen.

The ship is an exceptional work environment: it poses both mental and physical challenges. Working on a ship requires good health in addition to which seafarers must definitely meet the fitness requirements in order to be able to act in a possible emergency or exceptional situation.

The purpose of this study was to find out the connection of background factors to the disability pensions of seafarers on Finnish passenger and cargo ships over the past 10 years. The goal of the study is to produce information about background factors to better identify and prevent risk factors that lead to premature disability in future. In addition, the goal of the study is to offer perspectives on measures that promote work ability and deepen the early support model in the ship’s work community and occupational health care.

The material for the study was received from the register data of the Seafarers’ Pension Fund’s database on seafarers’ (n=494) incapacity for work from years 2012-2021. The data was processed with Excel and the results were presented as frequencies (f) and relative percentage values f(%) by examining and cross tabulating the effect of background variables in the five most common main disease categories of illnesses leading to incapacity for work on passenger and cargo ships.

The result of the study showed that in the engineer department, disability pensions are clearly less common than in other professional groups. The number of disability pensions due to musculoskeletal system diseases was particularly highlighted in the galley and deck crew departments. Most disability pensions due to musculoskeletal disorders occurred among women, who work in the catering department on passenger ships. Most mental health based pensions were granted to male deck crew and deck officers working on cargo ships.

Problems related to the ability to work and its risks must be addressed proactively, in which occupational health plays an important role. The management of occupational well-being in the shipping industry must be further developed and work communities encouraged to observe a low threshold in accordance with the early support model. Measures to avoid excess weight and to increase physical activities onboard are still needed.