Motivaatiotekijät liikkumisen edistämiseksi planetaarisen terveyden huomioivassa elämäntapavalmennuksessa
Tulonen, Veera (2023)
Tulonen, Veera
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302212647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302212647
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia motivaatiotekijöitä liikkumisen edistämiseksi planetaarisen terveyden huomioivissa kurssi- ja kampanjatyyppisissä toteutuksissa. Tavoitteena oli saada selville, mikä motivoi valmennuksiin osallistuneita ihmisiä liikkumaan ja oliko ympäristön huomioimisella vaikutusta liikuntakäyttäytymiseen.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kohderyhmänä oli viisi kyseisiin valmennuksiin osallistunutta aikuista. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelut litteroitiin ja vastaukset teemoiteltiin kysymysten mukaan. Tulokset esiteltiin tekstimuodossa ja käytettiin suoria lainauksia vastausten hahmottamiseksi. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, pohdintaa sekä jatkotutkimusehdotuksia.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että ylipäätään ihmisiä motivoi liikkumaan kannustaminen, hyvinvointi ja muiden ihmisten tuki. Läheltä löytyvä luonto ja liikuntapaikat olivat keskeisiä asioita,
jotka kannustivat liikkumaan lähtemisessä. Ympäristön huomioiminen ei ollut vaikuttavimpana tekijänä motivoimassa liikkumaan. Kuitenkin esimerkiksi planetaarisen terveyteen vaikuttavaa
hyötyliikuntaa tehtiin, mutta muista kuin ympäristösyistä.
Tuloksista nousi esille, että valmennuksen aikaisia motivaatiotekijöitä olivat muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten tuki sekä uusien lajien kokeilut. Muuten valmennuksessa ei välttämättä noussut uusia asioita esille, jotka olisivat kannustaneet ihmisiä liikkumaan lisää.
Tutkimukseen osallistuneet ihmiset olivat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneet ympäristöasioista, joten sillä saattoi olla vaikutusta, että ympäristöasioita ei tuotu haastatteluissa esille. Osa haastateltavista harrasti jo liikuntasuositusten mukaisesti liikuntaa, joten heillä ei ollut edes tarvetta liikunnan lisäämiselle. Liikunnan harrastamisen ja liikkumattomuuden syyt olivat linjassa aiemmin tutkittujen syiden kanssa. Jatkossa aihetta voisi tutkia laajemmalla kohderyhmällä. Ympäristötietoisuuden vaikutusta syömiskäyttäytymiseen voisi tutkia, jotta saataisiin tietoa planetaarisen terveyden vaikutuksista laajemmin.
Elämäntapamuutosten kanssa työskenteleville voisi koostaa ohjeistuksia siitä, kuinka lisätä ympäristön huomioimista elämäntapojen muutoksessa.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kohderyhmänä oli viisi kyseisiin valmennuksiin osallistunutta aikuista. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelut litteroitiin ja vastaukset teemoiteltiin kysymysten mukaan. Tulokset esiteltiin tekstimuodossa ja käytettiin suoria lainauksia vastausten hahmottamiseksi. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, pohdintaa sekä jatkotutkimusehdotuksia.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että ylipäätään ihmisiä motivoi liikkumaan kannustaminen, hyvinvointi ja muiden ihmisten tuki. Läheltä löytyvä luonto ja liikuntapaikat olivat keskeisiä asioita,
jotka kannustivat liikkumaan lähtemisessä. Ympäristön huomioiminen ei ollut vaikuttavimpana tekijänä motivoimassa liikkumaan. Kuitenkin esimerkiksi planetaarisen terveyteen vaikuttavaa
hyötyliikuntaa tehtiin, mutta muista kuin ympäristösyistä.
Tuloksista nousi esille, että valmennuksen aikaisia motivaatiotekijöitä olivat muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten tuki sekä uusien lajien kokeilut. Muuten valmennuksessa ei välttämättä noussut uusia asioita esille, jotka olisivat kannustaneet ihmisiä liikkumaan lisää.
Tutkimukseen osallistuneet ihmiset olivat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneet ympäristöasioista, joten sillä saattoi olla vaikutusta, että ympäristöasioita ei tuotu haastatteluissa esille. Osa haastateltavista harrasti jo liikuntasuositusten mukaisesti liikuntaa, joten heillä ei ollut edes tarvetta liikunnan lisäämiselle. Liikunnan harrastamisen ja liikkumattomuuden syyt olivat linjassa aiemmin tutkittujen syiden kanssa. Jatkossa aihetta voisi tutkia laajemmalla kohderyhmällä. Ympäristötietoisuuden vaikutusta syömiskäyttäytymiseen voisi tutkia, jotta saataisiin tietoa planetaarisen terveyden vaikutuksista laajemmin.
Elämäntapamuutosten kanssa työskenteleville voisi koostaa ohjeistuksia siitä, kuinka lisätä ympäristön huomioimista elämäntapojen muutoksessa.